LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Politiikka

MT:n kysely: Kaksi kolmesta keskustaa äänestäneistä ja kaikista lähes puolet ajattelee Suomen velkaantuvan liikaa

Liiallisena velkaantumista pitivät maanviljelijät sekä yrittäjät.
Jaana Kankaanpää
Pääministeri Antti Rinteen hallitus lisää ensi vuonna pysyviä menoja yli miljardilla. Menolisäykset rahoitetaan lisävelalla.

Suomi velkaantuu liikaa. Sitä mieltä on lähes puolet Maaseudun Tulevaisuuden teettämään kyselyyn vastanneista. "Ei" ja "en osaa sanoa", vastanneiden määrä oli lähes sama, yli 20 prosenttia.

Keskustaa äänestävistä 66 prosenttia ilmaisi Suomen velkaantuvan liikaa Antti Rinteen (sd.) hallituksen päätösten seurauksena. Luku pistää silmään, sillä puolue on hallitusvastuussa ja päättämässä budjetista.

Kyselyssä kokoomusta ja perussuomalaisia äänestävistä velkaa otetaan liikaa, kokoomuksen äänestäjillä luku oli 87 prosenttia ja perussuomalaisilla 75 prosenttia.

Kyselyn taustalla ovat Rinteen hallituksen päätökset. Hallitus lisää ensi vuonna pysyviä menoja yli miljardilla. Menolisäykset rahoitetaan lisävelalla. Työllisyyden kasvusta odotetaan apua, mutta talouden kasvulukujen on uutisoitu olevan huonot.

Euroopan komissio suositteli lokakuussa Suomelle menojen kasvun hillitsemistä. Komission mukaan Suomen julkiset menot kasvavat liikaa.

Puolet miesvastaajista ajatteli Suomen velkaantuvan liikaa. Myös yli 64-vuotiaiden mielestä velkaantuminen oli liiallista. Vastaajat Pohjois- ja Itä-Suomessa näkivät velkaantumisen turhan suurena. Länsi-Suomessa velkaantumisesta oltiin vähiten huolissaan.

Kyselyyn vastanneista yrittäjistä, ammatinharjoittajista ja maanviljelijöistä reilusti yli puolet, 66 prosenttia, sanoi Suomen velkaantuvan liikaa.

MTK:n Pirkanmaan tuottajaliiton johtokunnan puheenjohtaja Jukka Niittyojaa korkea prosenttiluku ei yllätä. Hän pohtii "syödäänkö lopulta seiniä" eli onko Suomella varaa velkaantua näin paljon.

"Maanviljelijöillä periaatteena on, että tilaa ja sen toimintoja kehitetään, niin että se olisi paremmassa kunnossa tuleville sukupolville. Sellaiseen investoidaan, minkä on tarkoitus olla olemassa jatkossakin", hän sanoo.

Hallitus on linjannut yhdeksi tavoitteekseen hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon, etenkin suomalaiselta maataloudelta. Niittyoja sanoo ilmastokeskustelun huolestuttavan viljelijöitä yleisesti.

"Pelkona on, että se lisää kustannuksia ja lisävelvoitteita. Hallituksen ilmastotoimien tulisi keskittyä enemmän liikenteen ja asumisen päästöjen vähentämiseen."

Hänestä ilmastokeskusteluun kaivattaisiin lisää realismia. "Hallituksen olisi hyvä käyttää isännän ääntä ja ajatella tarvittaessa Suomen etua. Olisi esimerkiksi hyvä ymmärtää metsätalouden mahdollisuudet hiilen sitomisessa."

Kyselyssä myös yrittäjät ilmoittivat Suomen velkaantuvan liikaa. Vihannin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Leena Koskelakin ajattelee asian olevan näin.

Hän listaa yrittäjiä tällä hetkellä huolestuttavaksi asiaksi yrittäjien etujen leikkaukset ja velvollisuuksien lisäykset. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen pienentyminen voi hänestä heijastua alan yrittäjien toimintaedellytyksiin.

Erityisesti Koskelaa huolettaa maaseutuyrittäjien tilanne. Esimerkiksi polttoaineveron nousu on maaseudulla pitkien matkojen vuoksi ongelma.

"Yrittäjillä pitäisi olla mahdollisuus maksaa kilpailukykyistä palkkaa. Nyt näin ei ole, eivätkä ihmiset pysy maaseudulla. Yrittäjille maksettavat verohyödyt voisivat auttaa asiassa, nyt palkan sivukulut ovat liian isot."

Kantar TNS Agrin tekemään kyselyyn vastasi 1 110 vastaajaa lokakuussa.

Jukka Pasonen
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pääministeri Rinne uskoo jäsenmaiden ilmastosopuun vielä Suomen kaudella – Kivihiilimaat edelleen painamassa jarrua

Omistajaohjaukseen tarvitaan ryhtiliike

Antti Rinne: Ilmastokeskustelussa tahallisia väärinymmärryksiä ja pelottelua – lauantaimakkara ja bensa-autot säilyvät