LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Politiikka

Kommentti: Jenni Haukion kuolema-puhe ihmetyttää tuottajia – eläin ei tunne huolta huomisesta

Ihmisen on tarjottava eläimelle sekä hyvä elämä että hyvä kuolema.
Jyrki Johannes Tervo
Jos tuotantoeläimet kerran haluavat elää, eivätkö juuri eläintuottajat tarjoa siihen mahdollisuuden? Ilman heitä ne eivät kuolisi, mutta eivät myöskään syntyisi.

”Kuolema ei ole hyvinvointiongelma, kärsimys on.”

Näin linjasi Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan dosentti Laura Hänninen MT:n haastattelussa 20.10.

Presidentin puoliso Jenni Haukio taas totesi puheessaan: ”Suomessa kuolee vuosittain yli 70 miljoonaa tuotantoeläintä. Jokainen niistä olisi halunnut elää.”

Maataloustuottajille puhe oli vaikea pala, varsinkin kun Haukio seuraavaksi toivoi eläintuotteiden kulutuksen ja sitä kautta myös tarjonnan ehtyvän.

Haukion viesti on ymmärrettävä mutta yksinkertaistava. Jos tuotantoeläimet kerran haluavat elää, eivätkö juuri eläintuottajat tarjoa siihen mahdollisuuden? Ilman heitä ne eivät kuolisi, mutta eivät myöskään syntyisi.

Eläimen osaan eläytyminen on vaikeaa, vaikka empatia onkin tärkeä työkalu eläinten hyvinvoinnin parantamisessa. Vaikka eläin ei varmastikaan halua kuolla, ei se myöskään suunnittele ammattitutkinnon suorittamista, omakotitaloon muuttoa tai rauhaisia eläkepäiviä.

Luonnossa eläimien elämät ovat usein nopeita ja lyhyitä. Poikaskuolleisuus on suurta, esimerkiksi lohen munista vain noin 0,5 prosenttia kuoriutuu poikasiksi (Journal of Marine Science, 9/2012).

Ravintotoketjun lenkit on taottu kuolemasta: Jokainen eläin on toisen eliön lounas. Esimerkiksi pöllö voi tutkimusten mukaan syödä kahdesta kolmeen hiirtä joka yö. Pöllöpari tappaa vuoden aikana tuhansia jyrsijöitä itselleen ja poikastensa ruuaksi.

Hännisen mukaan tuotantoeläimen elämän pituus ei vaikuta esimerkiksi sen lihan eettisyyteen. Siksi nauta ei ole automaattisesti eettisempi tuotantoeläin kuin esimerkiksi broileri.

Kun tuotanto- ja lemmikkieläinten elämää arvioidaan, on lähtökohdaksi otettava lajityypillinen käytös. Miten sika käyttäytyisi luonnossa, entä koira?

Ihmisen on tarjottava eläimelle sekä hyvä elämä että hyvä kuolema. Tämä on lemmikkien kohdalla vaikea pala purtavaksi: ne on osattava lopettaa ajoissa, vaikka omistajalle päätös tuottaakin surua. Eläin ei tunne huolta huomisesta. Kivun se tuntee.

”Viime kädessä näiden eläinten kohtalon – sen, millaisissa olosuhteissa nämä yksilöt ainutkertaisen elämänsä viettävät – ratkaisevat kuluttajat, siis meistä jokainen”, Haukio jatkoi puhettaan.

Tästä tuottajat voivat varmasti olla hänen kanssaan samaa mieltä. Lihankulutus on Suomessa viime vuosina paisunut ja lihantuotannon kannattavuus puolestaan romahtanut. Halpatuonti jyllää.

Kotimaista eläintuotantoa tarvitaan. Kun liha tuodaan ulkomailta, ei tuotanto-olosuhteita pystytä valvomaan.

Suomalaiset tuottajat panostavat eläinten hyvinvointiin monin tavoin ja lisää voidaan tehdä, jos työlle ja investoinneille saadaan korvaus.

Ihminen on luontaisesti sekasyöjä. Tiukka kasvisruokavalio on mahdollista koostaa ravitsemuksellisesti oikein, mutta se vaatii paljon asiantuntemusta.

Myös lemmikit ovat osa eläintaloutta: Tuskin presidenttiperheen koirakaan on vegaani.

Lue lisää:

"Eläinten olot eivät parane tuomitsemalla" – Maitotilallinen keräsi vuorokaudessa yli tuhat nimeä, näin Jenni Haukio vastasi presidenttiparille laadittuun kirjeeseen

Ravitsemustutkija kummastelee kouluruoka-aloitteita: "Maitoa ei voi korvata vedellä, ei edes kasvijuomilla!"

Vienti kasvaa, ruoka kallistuu, mutta maatalouden yrittäjätulo jatkaa laskuaan

Lihan vienti kasvaa, mutta se ei näy tuottajahinnassa – lihan tuonti ja kulutus vähentyneet hiukan

Mikä on naudan ilmastovaikutus, entä ympäristövaikutus? Entä onko se eettisempi valinta kuin broilerin- tai sianliha?

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sopiiko vegaaniruokavalio lapselle? Ravitsemusprofessori vastaa

Yksittäisen vegetuotteen huono maku ja suunnittelu sabotoi kaikkia kasvistuotteita – "Kunhan se on kasvista"- ajattelulla ei pärjää markkinoilla

Kysely: Suomalaiset suhtautuvat kasvisruokaan myönteisemmin kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset