LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Politiikka

Tutkijoiden mukaan Terrafamen kaivos saastuttaa Nuasjärveä – viranomaiset eivät ryhdy toimenpiteisiin

Terrafamen ympäristölupa on arvioitavana aluehallintovirastossa. Ely-keskuksen mielestä kaivos ei pilaa järveä.
Ville-Petteri Määttä
Käsiteltyjen jätevesien poistoputki vedettiin Terrafamen, entisen Talvivaaran, kaivokselta Nuasjärveen vuonna 2015.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan huoli Terrafamen kaivoksen lähivesistöjen mahdollisesta saastumisesta on otettava vakavasti. Sen kummempiin toimenpiteisiin asia ei kuitenkaan ministerin mukaan vielä etene.

Helsingin yliopisto julkaisi lokakuussa tutkimuksen, jonka mukaan Terrafamen sulfaatti­pitoiset jätevesipäästöt ovat tuhonneet Nuasjärven pohjaeläimistöä ja aiheuttaneet happikatoa.

Terrafamella on aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa, jota valvoo Kainuun ely-keskus. Kaivoksen toimintaan puututaan, jos sen katsotaan laiminlyöneen ympäristöluvan velvoitteita. Mikkosen mukaan ely-keskuksen kuuluu huomioida myös yliopistotutkimuksen tulos.

Ympäristöasiantuntija Riina Päätalo Kainuun ely-keskuksesta kertoo, etteivät tutkijoiden tulokset saastumisesta johda muutoksiin.

Viranomaisen tekemissä mittauksissa järvessä ei ole huomattu mitään hälyttävää, vaikka syvänteiden happipitoisuuden onkin havaittu laskevan ajoittain normaalia alemmaksi noin kolmen kilometrin säteellä purkuputken suulta.

”Purkuputken vaikutukset Nuasjärvessä ovat paikallisia ja rajoittuvat purkuputkea lähinnä oleviin syvänteisiin. Purkuputken käyttö ei ole aiheuttanut ympäristöluvan vastaista pilaantumista Nuasjärvessä, jonka tila on säilynyt hyvänä eikä sitä uhkaa happikato”, tiivistää Päätalo.

Ely-keskuksen mukaan mittauksissa tarkastellaan kattavasti pohjaeläinyhteisöjen lajistorakennetta, kun taas Helsingin yliopiston tutkimuksessa keskityttiin surviaissääskiin.

Terrafamen kestävän kehityksen johtaja Veli-Matti Hilla kertoo, etteivät yliopiston tulokset vaikuta kaivoksen toimintaan, koska purkuveden laatu täyttää ympäristöluvan vaatimukset.

”Vuonna 2018 Terrafamen purkuvesien sulfaattikuormitus oli ainoastaan 21 prosenttia ympäristöluvan sallimasta enimmäismäärästä. Purkuveden metallipitoisuudet olivat tyypillisesti noin 10 prosenttia ympäristöluvan pitoisuusrajoista.”

Nykyinen ympäristölupa on voimassa, kunnes Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt vireillä olevan, koko Terrafamen kaivoksen toimintaa koskevan lupahakemuksen. Riina Päätalon mukaan lupaharkinnassa arvioidaan uudelleen myös purkuputken käyttö ja uudet tutkimustiedot.

Päätalo kertoo, että ely-keskukseen tulee vuosittain joitakin yhteydenottoja veden laadusta tai kaloista kaivoksen alapuolisissa vesistöissä. Yhteydenottojen määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuosina.

Terrafamen tiedossa ei ole, että Nuasjärven nykytilasta olisi tehty poliisille tutkintapyyntöä. Ainoa kaivoksen ympäristöpäästöjä koskeva tutkintapyyntö liittyy vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa tehtyihin hätäjuoksutuksiin. Asian käsittely on kesken.

Helsingin yliopiston tutkija Jan Weckström pitää huolestuttavana, että Nuasjärven aiemmin runsas pohjaeläinlajisto on yksipuolistunut ja huvennut nopeasti. Surviaissääskilajisto on vaihtunut lähes täysin. Vähitellen pohjaeliöstön muutokset voivat heijastua kalakantoihin.

Käsiteltyjen jätevesien poistoputken lähellä havaittiin myös kaivoksen lähijärvistä tuttua veden suolaantumista.

Tutkijakolmikko Weckström, Tomi Luoto ja Jaakko Leppänen ovat tutkineet myös Kivijärveä ja Jormasjärveä. Lisäksi kaivoksen vaikutuksia on huomattu saman vesiketjun järvissä, joita ovat Salminen, Kalliojärvi ja Kolmisoppi.

Tutkijat patistavat ely-keskusta laajentamaan pohjaeläinseurantaa purkuputken lähisyvänteille varmistaen, että mittaukset tehdään veden ja pohjasedimentin rajasta ja siitä ylöspäin esimerkiksi 20 senttimetrin välein.

”Kannattaisi myös pohtia, mitä pohjaeläinten ekologia kertoo jo itsessään, eikä tulkita tuloksia indeksien kautta, jotka eivät välttämättä täysin toimi eri eliöiden ja ympäristöjen suhteen”, Weckström sanoo.

Tutkijoiden mukaan Nuasjärvi elpyy varmasti, jos kaivosvesien päästöjä vähennetään tai purkuputki sijoitetaan paikkaan, jossa vesi sekoittuu paremmin. Sellainen voisi olla esimerkiksi Kajaanin Koivukoski.

Jos päästöjä jatketaan nykyiseen malliin, on mahdollista, että syvien pohjien tila heikkenee laajemmin.

Käsiteltyjen jätevesien poistoputki rakennettiin Terrafamen, entisen Talvivaaran, kaivokselta Nuasjärveen vuonna 2015.

Jukka Pasonen
Aiheeseen liittyvät artikkelit

HS: Terrafamen jätevesipäästöistä huomattavat muutokset Nuasjärveen – poistoputkesta ei apua

Nikkelin hinta nousussa – Terrafame hyrisee

Elinkeinoministeri Kulmuni: Suomi saisi merkittävän kilpailuedun, jos koko teollisuus saataisiin mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen kampanjaan