LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Politiikka

SEY: Näin tuotantoeläinten oloja pitäisi parantaa – ”Suomi ei ole hyvinvoinnin kärkimaa"

"Etenkin turkistarhoilla, häkkikanaloissa sekä emakkosikaloissa eläimillä on hyvin rajatut mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä", eläinlääkäri Kati Pulli kommentoi.
Sanne Katainen
Suomalaisten sikojen häntiä ei typistetä toisin kuin monissa muissa maissa tehdään.

Tuotantoeläinten hyvinvoinnista on viime päivinä käyty vilkasta keskustelua. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY muistuttaa, että asiassa on edelleen paljon parannettavaa.

"Siksi kaikki puheenvuorot hyvinvoinnin edistämiseksi ovat tärkeitä”, SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli painottaa.

”Maataloustuotannon rahoittajana toimivat kaikki suomalaiset. Kansalaisilla on oikeus tietää, millaista eläintuotantoa verorahoilla tuetaan, ja kansalaisten mielipidettä rahojen käytöstä tulee kuunnella.”

SEY:n tämänsyksyisen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista haluaa taata tuotanto- ja turkiseläimille päivittäin vähintään muutaman neliömetrin liikkumatilan. Tämä ei tällä hetkellä toteudu kovinkaan monella eläintuotannon alalla.

"Etenkin turkistarhoilla, häkkikanaloissa sekä emakkosikaloissa eläimillä on hyvin rajatut mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä", Pulli kuvailee.

"Samoin parsinavetoissa, jos eläin ei pääse ympärivuotisesti jaloittelemaan vapaana. Toki parsilehmä laiduntaessaan pääsee luontaistaan käyttäytymistään toteuttamaan hienosti, mutta valtaosan vuodesta ei."

Lihasikatuotannossa olosuhteet ovat Pullin mukaan hyvin pelkistetyt, samoin monessa navetassa, jossa tuotetaan lypsykarjasta lähtöisin olevia lihasonneja.

Hyviä esimerkkejä lajityypillisen käyttäytymisen paremmasta mahdollistamisesta ovat hyvin toteutetut tilavat pihatot, joissa esimerkiksi sioilla on olkipatjaa eikä emakoiden tarvitse porsia häkissä

"Naudoille tärkeä on hyvä pohja, mukavat makuupaikat sekä mahdollisuus laiduntaa", Pulli korostaa.

Esimerkiksi Juustoportille maitoa tuottavilla tiloilla kaikki lehmät pääsevät ulkoilemaan.

Suomessa hyvinvointikorvauksen käyttö on yleistä. Yli puolet sika- ja siipikarjatiloista teki tukea saadakseen peruslainsäädännön vaatimukset ylittäviä toimenpiteitä. Toimet voivat tarkoittaa esimerkiksi lisätilaa, kuivitusta tai virikkeiden tarjoamista.

Suomalaisten sikojen häntiä tai kanojen nokkia ei typistetä. Kun siat ovat stressaantuneita, ne pureskelevat toistensa häntiä. Myös nokkien typistämisellä pyritään ehkäisemään eläinten hyökkäämistä toistensa kimppuun.

Luomutuotannossa eläinten hyvinvointi otetaan huomioon monin eri tavoin. Tuotteiden kysyntä kasvaa vuosi vuodelta.

Suomalainen eläintuotanto on esimerkiksi elintarvikehygienian ja eläinten terveyden kannalta korkealla kansainvälisissä vertailuissa, mikä tuodaan julkisessa keskustelussa usein esiin.

”Hyvinvointiongelmat liittyvät suomalaisessa tuotannossa erityisesti siihen, että monissa tuotantosuunnissa eläimillä ei ole mahdollisuuksia toteuttaa niille lajityypillistä käytöstä juuri lainkaan”, Pulli sanoo.

Usein kuultava argumentti on myös, että vain hyvinvoiva eläin tuottaa hyvin.

”Intensiiviseen tuotantoon jalostettu eläin voi tuottaa hyvin, vaikka se ei voisi hyvin", Pulli kuvailee.

"Suomi ei ole tuotantoeläinten hyvinvoinnin kärkimaa. Eri tuotantotavoissa on paljon eroja, ja hyviäkin esimerkkejä löytyy. Hyvien esimerkkien taakse ei kuitenkaan pidä piilottaa koko eläinteollisuuden rakenteellisia ongelmia."

Esimerkiksi turkistarhaus on kielletty jo todella monessa Euroopan maassa, supikoiran tarhaajana Suomi on enää ainoa Euroopassa.

Porsitushäkit ja tiineytyshäkit on kielletty Ruotsissa, tiineytyshäkkien käyttö on lisäksi kielletty Tanskassa, Norjassa ja Britanniassa.

Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan Ruotsissa vaaditaan ulkoilua kaikille naudoille, samoin Norjassa laidunnus on pakollista.

"Esimerkiksi urossikojen kirurginen kastraatio ilman kivun poistoa on asia, josta pitäisi päästä eroon. Osassa Eurooppaa käytäntöä ei harjoiteta ollenkaan, Ruotsissa ja Norjassa sen yhteydessä vaaditaan puudutus toisin kuin Suomessa", Pulli kuvailee.

"Häkkikanalat, myös virikehäkit, on jo kielletty joissakin Euroopan maissa."

Lue lisää:

"Eläinten olot eivät parane tuomitsemalla" – Maitotilallinen keräsi vuorokaudessa yli tuhat nimeä, näin Jenni Haukio vastasi presidenttiparille laadittuun kirjeeseen

Eläinsuojelugaalassa palkittu Jenni Haukio: Jos kulutus ehtyy, ehtyy myös tuotanto – MTK toivoo, että jo tehty työ eläinten hyvinvoinnin eteen huomattaisiin

Mitkä ihmeen imettäjälehmät? Karjan supernannyt antavat maitoa ja opettavat lehmän tavat

MMM: Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Alankomaiden eläinsuojelulainsäädännöstä

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jenni Haukio täsmentää eläinsuojelukommenttiaan Ilta-Sanomissa – Sovittelevampi sävy tuottajia kohtaan

Video: Vasikoiden villiä rallia ja helliä hetkiä – Vierihoidossa hoivaa saavat vasikka ja lehmä

Mitkä ihmeen imettäjälehmät? Karjan supernannyt antavat maitoa ja opettavat lehmän tavat