Politiikka

Sofi Oksanen: "Meillä on hankaluuksia puhua Venäjästä suoraan julkisessa keskustelussa, mikä on jälkisuomettumista"

Kirjailija Sofi Oksasen mielestä Venäjän sotilaallisen aggression pysäyttäminen on Suomen talvisodan kaltainen ihme.
Jarkko Sirkiä
Sofi Oksanen on törmännyt maailmalla valekritiikkeihin kirjoistaan. Brittilehdessä ilmestyi esimerkiksi sinänsä positiivinen arvio Puhdistuksesta, mutta kritiikissä väitettiin, että virolaiset kyydittävät kirjassa kommunisteja Siperiaan.

Sofi Oksasen mukaan Venäjällä on käsissään ratkaisun avaimet Ukrainan konfliktiin. Eräissä Euroopan maissa esiintyy ajatuksia, että Venäjän vastaisista talouspakotteista pitäisi luopua.

Tällöin Venäjä ei olisi saanut mitään rangaistusta Krimin niemimaan miehittämisestä. Kirjailija muistuttaa, että Venäjä on testannut rajojaan Georgian sodasta lähtien.

"Jos hyväksymme ajatuksen, että Venäjä voi muuttaa itsenäisten valtioiden rajoja, mitä tapahtuisi seuraavaksi? Samalla logiikalla Venäjä voi muuttaa vaikka Suomen rajoja."

Oksasen mielestä Venäjän sotilaallisen aggression pysähtymistä voidaan pitää Ukrainan omana talvisodan ihmeenä. Ukrainalaiset osoittautuivat kovemmiksi vastustajiksi, mitä Venäjä oletti ennen hyökkäystä.

Kirjailijan mukaan Venäjän tiedotusvälineiden uutisointi Suomesta on muuttunut varsin kielteiseksi muutaman viime vuoden aikana.

Turvallisuuspalvelu FSB levittää esimerkiksi väitteitä suomalaisten vankileirien kauheuksista Itä-Karjalan miehityksen aikana jatkosodassa 1941–1944. Myös lapsikiistat voidaan kaivaa esiin tarpeen tullen.

"Loppupeleissä se muuttaa venäläisten positiivista Suomi-kuvaa, kun meistä kerrotaan vuodesta toiseen ikäviä ja valheellisia uutisia."

Oksanen on itse törmännyt maailmalla valekritiikkeihin kirjoistaan. Brittilehdessä ilmestyi esimerkiksi sinänsä positiivinen arvio Puhdistuksesta, mutta kritiikissä väitettiin, että virolaiset kyydittävät kirjassa kommunisteja Siperiaan.

Venäjän intresseissä on Sofi Oksasen mukaan harjoittaa länsimaiden, kuten Suomen, kanssa kahdenkeskistä puolueettomuuspolitiikkaa, jotta se voisi hajottaa Euroopan unionin yhtenäisyyttä.

"Se, mihin Venäjä pyrkii, on aika harvoin muiden maiden etujen mukaista."

Suomalaisissa maantiedon oppikirjoissa Neuvostoliitosta käytettiin kylmän sodan aikana ainoastaan myönteisiä ja neutraaleja adjektiivejä. Kari Huhta tutki aihetta Joensuun yliopiston pro gradu -työssään 2006. Neuvostoliittoa kuvattiin esimerkiksi sanoilla: "suuri", "mahtava" ja "edistyksellinen".

Neuvostoliiton hajottua Suomessa ei nähty tarpeelliseksi muuttaa kielenkäyttöä itsenäisen maan ilmaisuksi.

"Meillä on hankaluuksia puhua Venäjästä suoraan julkisessa keskustelussa, mikä on jälkisuomettumista. Venäjä ei ole mennyt Putinin kaudella kohti oikeaa demokratiaa. Ymmärrän, että poliitikkojen pitää olla jossain määrin epärehellisiä kansalle, mutta siinäkin kulkee jokin raja."

Ukrainan vuonna 2014 alkaneen kriisin jälkeen, Suomen johto on sanonut ääneen, että olemme läntisenä maana Venäjän vaikuttamisen kohteena.

"Ilahduttavaa, että suomuja on vihdoin pudonnut silmiltä."

Lue myös: Sofi Oksanen pureutuu Ukrainaan sijoittuvassa kirjassaan hedelmöitysbisnekseen ja sijaissynnytyksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Wadan päätös herättää itänaapurissa isoa vihaa, sekä Putin että Medvedev luonnehtivat Venäjään kohdistuvia rangaistustoimia poliittisiksi

Venäjä ulos olympialaisista neljäksi vuodeksi

Venäjä testaa uutta ohjusta Vienanmerellä