Leppä Facebookin kyselytunnilla: Tukioikeudet voidaan lopettaa – "Osaamme jakaa tuet muutenkin" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Leppä Facebookin kyselytunnilla: Tukioikeudet voidaan lopettaa – "Osaamme jakaa tuet muutenkin"

Kansalaiset kyselivät ministeriltä turvepeltojen päästöjä kuriin tukien avulla, lisää naisia maaseudulle ja luomurahojen turvaamista.
Hanna Linnove
Ministeri Jari Leppä vastaili kansalaisten kysymyksiin puolentoista tunnin ajan.

EU:n suorissa tuissa maksujen perusteena olevat tukioikeudet voitaisiin EU-komission esityksen mukaan lopettaa. Jäävätkö tukioikeudet seuraavassa tukiuudistuksessa historiaan, kysyttiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.) torstai-iltana järjestetyssä Facebook-livelähetyksessä.

"Tämä on meillä harkinnassa, että luopuisimme tukioikeuksista. Ei siihen varmaan kauan mene, että päätös tältä osin voidaan tehdä", Leppä vahvisti.

"En ole ihastunut tukioikeuksiin. Osaamme jakaa tuet muutenkin kuin tukioikeuksien kautta."

Leppä muistutti, että Suomessa on tällä hetkellä käytössä "kaksinkertaiset tukioikeusjärjestelmät", tukioikeudet että korvauskelpoisuudet.

"Eli sekä vyö että henkselit. Suomi vastusti aikanaan tukioikeuksien käyttöönottoa, mutta hävisimme äänestyksen."

Kansalaiset saivat esittää ministerille maatalouspolitiikka-aiheisia kysymyksiä, joihin hän vastasi puolitoistatuntisen lähetyksen aikana.

Ensi vuoden osalta Leppä muistutti, että tuet säilyvät vielä ensi vuoden nykyisellään sekä ehdoiltaan että tukitasoiltaan. Sen turvaavat hallituksen ensi vuoden budjetissaan tekemät rahoituspäätökset.

"Sen sijaan vuoden 2021 osalta tilanne on vielä auki"

Entä milloin uusi tukijärjestelmä saadaan käyttöön: alkaako se näillä näkymin vuonna 2021 vai 2022, vai alkaako se peräti vielä myöhemmin?

"Se, voiko uudistus viivästyä enemmän kuin yhden vuoden, riippuu EU-tason päätöksenteosta ja siitä, milloin päätökset rahoituskehyksestä saadaan tehtyä", Leppä tiivisti.

EU-komissio on Lepän mukaan tehnyt ehdotuksen yhden vuoden siirtymäajasta. Se toteutettaisiin samaan tapaan kuin edellisenkin ohjelmakauden vaihdoksen yhteydessä: "vanhoilla säädöksillä mutta uusilla rahoilla".

"Ainakin pitäisi järkevänä sitä, että siirtymäaikana koko tukijärjestelmä ja ohjelmapolitiikka jatkuisivat tämän vuoden tavoin. En pidä järkevänä, että siihen tehtäisiin yhdeksi vuodeksi muutoksia", Leppä korosti.

Lopullisesti siirtymäkauden mitasta – vain vuosi 2021 vai pidempään – voidaan hänen mukaansa sanoa vasta sen jälkeen, kun EU on saanut tehtyä päätöksen vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä. "Rahoituskehyspäätöksen jälkeen voidaan aika varmasti sanoa, mikä on tulevan siirtymäkauden mitta."

Myös jäsenmaiden halukkuus maksaa EU-jäsenmaksuja ja sen vaikutus tulevaan rahoituskehykseen kiinnosti lähetyksen seuraajia.

"Aiheesta on käyty pitkiä neuvotteluita, joilla on pyritty haarukoimaan jäsenmaiden mielipiteitä rahoituskehyksestä", Leppä kertoi, ja jatkoi:

"Oma lähtökohtani on ollut koko ajan se, että samaan aikaan kun kunnianhimo ilmasto- ja ympäristötoimien suhteen kasvaa ja sen myötä vaatimukset viljelijöille lisääntyvät, ei voi olla niin, että viljelijöille maksetaan vähemmän."

Tästä ministeri loikkasi pohtimaan sitä, voiko yhdet ja samat vaatimukset ulottaa koskemaan jokaista jäsenmaata.

"Tapasin syyskuussa Maltan kollegani. Hän kysyi, mikä luonnonolojen suhteen yhdistää Suomea ja Maltaa, ja vastasi: 'ei mikään'."

Ehtoihin tarvitaan Lepän mukaan kansallista liikkumavaraa, jotta ympäristö- ja ilmastotoimet ovat riittävän fiksuja ja täyttävät niille asetut tavoitteet.

Entä tukijärjestelmään kaivattu yksinkertaistaminen?

"Nykyinen cap on monimutkainen ja halua yksinkertaistamiseen on kaikissa jäsenmaissa. Sen eteen pitää tehdä töitä sekä Brysselin päässä että koto-Suomessa", Leppä vastasi.

Hän vakuutti, että yksinkertaistamisen tavoite "on meillä kaikilla taottuna takaraivoon".

Tilannetta mutkistaa kuitenkin toive siitä, että tukijärjestelmän pitää olla mahdollisimman vaikuttava ja toimien kohdennettuja.

"Mitä kohdennetumpi, sitä monimutkaisempi."

"Näiden kahden vaaka-akselin välillä me koko ajan pohdimme tasapainoa, mikä on viisasta lopputuloksen näkökulmasta. Se on tärkeää sekä viljelijöille että hallinnolle."

EU-komission tavoitteena on seuraavalla ohjelmakaudella yksinkertaistaa tukijärjestelmää lisäämällä jäsenmaiden kansallista liikkumavaraa.

"Se yksinkertaistaa järjestelmää EU-tasolla mutta monimutkaistaa kansallisella tasolla."

Tukijärjestelmään liittyi myös kysymys sadonkorjuuvelvoitteesta: "Joko korjuupakko palautuu seuraavalla tukikaudella?"

Leppä muistutti kysyjälle, että sadonkorjuuvelvoitteesta luovuttiin tukijärjestelmän ja peltovalvontojen yksinkertaistamiseksi. Saatujen kokemusten perusteella muut tukien ohjauskeinot eivät ole kuitenkaan riittäneet varmistamaan sitä, että pellon käyttö olisi kaikilta osin asianmukaista.

Mahdollisuuksia tilanteen parantamiseksi selvitetään Lepän mukaan tällä hallituskaudella. Vaihtoehtoina on muun muassa satelliittikuvien ja muun uuden teknologian hyödyntäminen valvontojen välineenä.

Myös dronet voivat tulevaisuudessa helpottaa valvontojen tekoa, samoin viljelijän itse ottamat, paikkaan sidotut valokuvat.

Oleellista Lepän mukaan on, että hallinnollinen taakka pysyy kurissa.

Lisäksi tukiuudistuksessa pitää pohtia sitä, miten "ruoka saadaan pidettyä maatalouspolitiikan keskiössä", Leppä pohti mutta muistutti myös tukijärjestelmän muista tavoitteista, esimerkiksi virkistysarvojen ja maatalousmaiseman turvaamisesta.

Sadonkorjuuvelvoitteeseen liittyen Leppä toivoi kaikilta ehdotuksia siihen, miten voitaisiin fiksusti määritellä "aktiiviviljelijä" tai "tosiasiallinen viljelijä".

"Tästä on käyty keskustelua parikymmentä vuotta, eikä meillä ole edelleenkään niille hyvää määritelmää. Saa antaa hyviä ehdotuksia."

Yksi kysymyksistä koski turvepeltoja: millaisia keinoja tukijärjestelmään voitaisiin rakentaa, jotta turvepeltojen päästöt saataisiin kuriin?

Leppä korosti turvepeltojen olevan "merkittävä osa suomalaista maataloustuotantoa". "On kuitenkin selvää, että päästöjen vähentämiseksi on haettava keinoja.

Tärkeässä roolissa ovat hänen mukaansa koulutus ja neuvonta, joiden avulla saadaan käyttöön uusia viljelymenetelmiä.

"Yksi merkittävä asia on kasvipeitteisyyden vahvistaminen entisestään. Iso osa turvepelloista on jo nykyisellään kasvipeitteisiä nurmia. Nurmet ovat tosi ratkaisevassa asemassa."

Pihatoissa elävien lehmien laiduntamiseen ei Lepän arvion mukaan ole tulossa pakkoa. Sen sijaan eläinten hyvinvointikorvauksella tai vastaavankaltaisella järjestelmällä laidunnusta voitaisiin edistää.

"Laidunnus on ehdottomasti hyvinvointiasia, mutta se on myös kulttuuriasia: laiduntava karja suomalaisessa vehreässä maisemassa", Leppä maalaili ja korosti uskovansa ennen muuta vapaaehtoisiin toimiin.

Luomun rahoitus on puolestaan Lepän mielestä tärkeää keskittää tukijärjestelmässä cap:n kakkospilariin. Tällä hän vastasi kysyjän epäilyyn siitä, että olisi ajamassa luomun rahoituksen alentamista.

Kysyjä viittasi Lepän Luomulehdelle antamaan haastatteluun, jossa Leppä piti tärkeänä säilyttää luomukorvaus kakkospilarin tukena eikä maksaa luomulle komission ehdottamalla tavalla tukea sekä ykkös- että kakkospilarista.

Leppä perusteli näkemystään sillä, että on parempi maksaa luomun tuet yhdestä pilarista kahden sijaan.

"Luomun jakaminen komission ehdotuksen tapaan monimutkaistaisi tukijärjestelmän toimeenpanoa. Ei ole kysymys siitä, että tukimäärä alentuisi vaan siitä, että järjestelmä pysyisi yksinkertaisena."

Luomutuotannon kasvattamista Leppä piti järkevänä, kunhan markkinat seuraavat perässä ja kauppoihin saadaan tuotannon kasvun myötä myös lisää luomutuotettuja kuluttajatuotteita.

"Tämä on haaste tutkimukselle ja tuotekehitykselle."

Entä voidaanko seuraavalla rahoituskaudella rahoittaa maaseudun kehittämisohjelman kautta maaseudun laajakaistahankkeita?

Leppä korosti jälleen, että tulevan kauden rahoitus ei ole vielä selvillä eikä tukien suhteen kansallisia valintoja ole tehty. Hän kuitenkin piti laajakaistaa tärkeänä rahoituskohteena: 100 megatavun laajakaista on saavutettavissa vasta 58 prosentilla suomalaisista.

"Riittävän vahva laajakaista on nykyisin perusinraa, sen täytyy olla kunnossa, muuten emme kilpailukyvyssä pärjää", Leppä perusteli.

Hän kuitenkin vaati myös markkinatoimijoita olemaan aktiivisia. "Koko Suomen pitäminen asuttuna edellyttää myös heiltä satsauksia."

Lepältä tiedusteltiin myös keinoja siihen, miten maaseutupolitiikalla voitaisiin saada lisää naisia maaseudulle.

"Tosi, tosi tärkeä kysymys jälleen kerran", Leppä aloitti, mutta jatkoi:

"Tämä on myös tosi vaikea kysymys."

Hän näki tärkeänä tekijänä uusien työpaikkojen ja yritysten luomisen maaseudulle.

"Ilmasto- ja ympäristökysymyksiin vastaukset tulevat maaseudulta. Niiden ratkaisemiseen me tarvitaan ihmisiä, ja molempia sukupuolia."

Lue lisää

Leppä: Suomi sai mitä haki ja Marin hoiti neuvottelut hyvin

MTK:n ilmastotiekartassa lähdetään ruokavalion muuttamisen sijaan maaperä edellä – "Tehtiin miten tahansa niin maaperän päästöjä täytyy vähentää"

Kansalta selvä viesti "hanhinyrkille"

Komissio uhkaa perua sovun maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta – MTK:n Marttila jyrähtää: "Maanviljelijöitä ei saa käyttää pelinappuloina"