Politiikka

Pääministeri Rinne uskoo jäsenmaiden ilmastosopuun vielä Suomen kaudella – Kivihiilimaat edelleen painamassa jarrua

Tietyillä jäsenmailla on pelkoa hiilineutraaliussovun talousvaikutuksista, pääministeri Rinne kuvaa.
Maija Partanen
Antti Rinne kertoi aikovansa tavata ainakin Puolan pääministerin lähiviikkoina. Tshekki ja Unkari uupuvat myös ilmastosovusta.

Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.) uskoo unionin jäsenmaiden pääsevän sopuun ilmastotavoitteista vuodelle 2050 vielä kuluvana vuonna.

Euroopan unionin jäsenmaat tavoittelevat, että EU:sta tulee vuoteen 2050 mennessä hiilineutraali. Jäsenmaiden yhteisymmärryksen löytäminen on ollut yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden päätavoitteista.

Brysselissä maanantaina vieraillut Rinne sanoo, että kaikkien maiden saaminen mukaan näyttää mahdolliselta joulukuun EU-johtajien huippukokouksessa.

"Tällä hetkellä minulla on sellainen käsitys, että on saavutettavissa sopimus joulukuun kokouksen yhteydessä", pääministeri kommentoi tilannetta tavatessaan toimittajia Brysselissä.

Hiilineutraaliustavoitteen eteneminen jumittaa edelleen tietyissä jäsenmaissa. Puola, Tshekki ja Unkari, jotka nojaavat energiantuotannossaan kivihiileen, eivät ole yhteisessä sopimuksessa vielä toistaiseksi mukana.

Rinne aikookin tavata joulukuussa vielä Puolan pääministerin ja keskustella aiheesta.

”Lopulta Suomi ei voi tehdä toisen valtion puolesta päätöstä sitoutumisesta."

"On epäilyksiä sen suhteen, mitä heidän taloutensa tulee kokemaan, jos he sitoutuvat tuohon tavoitteeseen", Rinne valottaa ongelmakohtia.

Rinne pitää Suomen joulukuussa päättyvää EU-puheenjohtajuuskautta onnistuneena, vaikka kertookin olleensa liian toiveikas EU:n rahoituskehysneuvotteluista.

”Oli toive, että päättäisimme budjetista jo joulukuussa. Lopulta lokakuuhun mennessä oli edetty niin hitaasti, ettei se ollut enää realistista”, Rinne kertoo.

Vaikka budjettisopua ei saada tänä vuonna maaliin, Suomi tuo lähiaikoina pöytään lupaamaansa euromäärät EU:n vuosien 2021–2027 budjetista. Toisena merkittävänä saavutuksena Suomen puheenjohtajuuskaudella Rinne pitää oikeusvaltioperiaatteen kirjaamista.

Valtaosa jäsenmaista haluaa että oikeusvaltioperiaate sidotaan EU-rahojen tulevaan käyttöön.

”Se on erinomainen asia”, Rinne summaa.

Suomi esittää seitsemän vuoden rahoituskehyksen suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta.

Suomen pohjapaperia vuosien 2021–2027 budjetiksi on arvosteltu kunnianhimottomaksi.

Itävalta, Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ovat "prosenttikerhossa" eli tiukimman budjetin kannalla, kun taas osa EU-maista haluaa suuremman budjetin, jotta sillä voidaan rahoittaa uusia haasteita.

Yksi EU-budjetin suurimmista häviäjistä on maatalousrahoitus, jonka varoihin suunnitellaan leikkauksia.

Komission esityksen mukaan maatalouteen käytettäisiin jatkossa 28 prosenttia kaikista varoista. Nykyisellä kaudella osuus on ollut noin 35 prosenttia.

Suomi ei kuitenkaan hyväksy komission ehdotusta maatalouden osalta. Suomen kokoaman pohjapaperin mukaan maatalouden osuus nousisi hieman päälle 30 prosenttiin kokonaisbudjetista.

Maatalousbudjetti pienenee, koska EU-mailla on lukuisia uusia kohteita, joita halutaan rahoittaa. Niitä ovat muun muassa ilmasto, maahanmuutto, puolustus ja tutkimus.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MT-kysely paljastaa: Sanna Marin ja Antti Lindtman yhtä suosittuja SDP:n äänestäjien parissa

Antti Rinne valittiin vetämään hallitustunnusteluja

Pääministerin ero sekoittaa Suomen puheenjohtajuuskauden loppumetrejä – suomalaismeppi: "Hallituksen puuttuminen heikentää puheenjohtajuutta"