Politiikka

Biokaasutyöryhmä pohtii ravinnekiertokorvausta – MTK haluaa merkittäviä määriä biokaasua markkinoille

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä uskoo, että nyt on mahdollisuus saada maatalous laajasti mukaan.
Pekka Fali
Oulussa biokaasua tuotetaan niin paljon, että osa siitä joudutaan polttamaan soihtuna taivaalle.

Maatalouden lannan ja muiden sivutuotteiden jalostamista liikennebiokaasuksi haetaan uutta mallia biokaasutyöryhmässä, joka luovuttaa mietintönsä 17. tammikuuta 2020.

Ryhmä pohtii hallitusohjelmassa mainittua ravinnekiertokorvausta, jossa mukana olisi lanta ja muita maatilojen syötteitä.

”Tärkeintä on, että biokaasuohjelmalla pitää saada todellista vaikutusta aikaan eli biokaasua pitää tuottaa merkittäviä määriä markkinoille”, työryhmään kuuluva asiantuntija Anssi Kainulainen MTK:sta sanoo.

”Biokaasun raaka-ainelähteitä ei pidä rajata kansallisin toimin kapeammaksi kuin EU:n Red II -päätöksessä on mahdollistettu.”

Työryhmään kuuluva Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n (SBB) toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä kertoo, että nykyisin biokaasua tuotetaan pääasiassa jätteestä ja lietteestä. ”Nyt on mahdollisuus saada maatalous laajasti mukaan.”

”Ravinnekiertokorvausta tarvitaan, koska maatilojen ja lannan tuottajien ei ole mahdollista maksaa biokaasulaitoksille porttimaksua, niin kuin teollisten toimijoiden.”

Hallituksen budjettiehdotuksessa ravinnekiertoon on varattu vuodelle 2021 neljä miljoonaa euroa, 2022 viisi miljoonaa ja 2023 seitsemän miljoonaa euroa. Tuet ovat hallitusohjelmassa pysyviä menoeriä.

Virolainen-Hynnä muistuttaa, että biokaasutuotannon jatkoa tulee miettiä myös vuoden 2023 jälkeen, jolloin sen merkitys kasvaa edelleen.

Biokaasun teknis-taloudellinen tuotantopotentiaali on peräti kymmenen terawattituntia, mutta todelliset mahdollisuudet kustannukset huomioon ottaen ovat lyhyellä aikavälillä selvästi pienemmät. Tavoitteesta voitaisiin Virolainen-Hynnän mukaan päättää työryhmässä.

SBB ja Luonnonvarakeskus ovat jakaneet biokaasun tuottajat kolmeen luokkaan, pieniin, keskisuuriin ja suuriin, joissa kaikissa maatalous voisi olla mukana. Pienimpien laitosten syötemäärä tulisi olla yli 10 000 tonnia vuodessa, johon päästään yhden maatilan tai useamman pienen tilan yhteistuotannolla.

Ruotsissa biokaasun tuotannossa annetaan lantakorvausta eli tukea lantaa käyttäville laitoksille jopa 40 euroa megawattitunnilta. Virolainen-Hynnä etsisi ratkaisuja myös Tanskasta ja Norjasta.

Suomessa on perinteisesti lähdetty siitä, että jos laitoksille annetaan investointitukea, se ei voi enää saada tuotantoon perustuvaa tukea.

Yksi mahdollisuus ravinnekiertokorvaukseen olisi, että sitä myönnettäisiin esimerkiksi fosforin kierron tai raaka-aineen tonnimäärän perusteella. Tuotettuun energiamäärään korvausta ei SBB:n mukaan tulisi sitoa, jos se poistaa mahdollisuuden saada investointitukea.

Hallitus suhtautuu biokaasuun suotuisasti ja samoin EU:n cap27-ohjelma, jossa korostetaan päästöjen vähentämistä, hiilen sidontaa ja lannoituskiertoa. Virolainen-Hynnän mukaan biokaasu on niihin erinomainen ratkaisu.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hallituksen kaasuautotavoite menossa heittämällä rikki – määrä viisinkertaistunut parissa vuodessa

Hiilijalanjäljestä tulee maidon hinnoitteluperuste: Arla Suomen 500 maitotilan ilmastovaikutukset kartoitetaan ensi vuonna

Saako viljelijä ikinä arvostusta?