Eurooppaministeri leikkaantuvasta maatalousrahoituksesta: komissiolla karu arvio, maataloudella vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Politiikka

Eurooppaministeri leikkaantuvasta maatalousrahoituksesta: komissiolla karu arvio, maataloudella vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tasapainoinen, moderni ja järkevä, Tuppurainen kommentoi Suomen tekemää rahoituskehysesitystä vuosille 2021–2027.
Kari Salonen
Tytti Tuppurainen uskoo maatalousrahoituksesta löytyvän ratkaisuja ilmastonmuutokseen.

Suomi haluaa nostaa maatalouden EU-rahoitusta kymmenellä miljardilla eurolla suhteessa komission esitykseen. Lisärahoitus suunnattaisiin maaseudun kehittämistukiin.

Maatalouden EU-rahoitus on laskemassa neuvoston pöydälle tuodussa hahmotelmassa 13 prosentilla nykyisestä, mutta kuitenkin vähemmän kuin Euroopan komissio haluaisi. Komissio ehdotti maatalouden kokonaisbudjettiin 15 prosentin leikkauksia.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kuvaa komission alkuperäistä budjettiarviota karuksi maatalouden osalta.

"Meillä on erilainen arvio maatalouden tarpeista kuin komissiolla, jonka arvio oli aika karu", Tuppurainen kertoo Suomen tekemästä neuvottelutuloksesta.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen ovat Tuppuraisen mukaan selkeästi asioita, joilla vastaan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Siksi niitä ei tule leikata komission ehdottamaa määrää.

"Jäsenmaiden konsultaatioilla pääsimme johtopäätökseen, jossa maatalouden rahoitus on yhä edelleen tärkeä."

"Olemme nähneet ne tarpeet, mitä maaseudun kehittämisessä on. Maaseudun kehittämistuista rahoitetaan ilmastotoimia ja kehitetään hiilinieluja. Maatalouden – erityisesti kakkospilarin – rahoituksella on ilmastotoimien lisäksi merkitys alueitten tasa-arvolle, luonnon monimuotoisuudelle, maaseudun elinvoimalle ja työllisyydelle."

Suomi hahmottelee, että komission alkuperäiseen ehdotelmaan verrattuna niin kutsuttuihin uusiin haasteisiin käytetyt varat pienenisivät samaan aikaan, kun maatalouden ja aluerahoituksen rahat kasvaisivat. Tuppuraisen mukaan kaikki jäsenmaille tärkeät teemat on kuitenkin otettu Suomen budjettiarviossa huomioon.

Uusia haasteita ovat muun muassa puolustus, digitalisaatio, tutkimus ja maahanmuutto.

Osa jäsenmaista olisi toivonut uusien haasteiden rahoitusosuuden olevan Suomen ehdotusta suurempi, jotta budjetti edustaisi modernia aikaa. Tuppuraisen mielestä kysymys uusista rahoitustarpeista ja vanhoista perinteisistä kohteista ei ole mustavalkoinen.

"Rahoitusmäärän säilyttäminen maataloudelle on myös budjetin modernisointia. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan cap-rahoituksesta jopa 40 prosenttia tulee suunnata ilmastotoimiin."

Suomen esityksessä kaiken kaikkiaan vuosien 2021–2027 budjetista neljännes tulisi ohjata ilmastotoimiin.

Suomen omia kantoja budjettiin Tuppurainen ei avaa. Ne kerrotaan vasta, kun Suomi on päättänyt tehtävänsä EU-neuvoston puheenjohtajana joulukuun jälkeen.

"Otimme puolueettoman välittäjän roolin. Tämä on tasapainoinen ja järkevä esitys."

Rahoituspäätöksestä odotetaan lopullista ratkaisua ensi vuoden puolella.

Lue myös:

Suomi hakee budjettinostoa EU:n maatalouteen – Maaseudun kehittämiseen tulisi kymmenen miljardia komission esitystä enemmän varoja

Lue lisää

Vakella yli 200 potentiaalista ilmastorahaston investointikohdetta, mutta raha ei vielä liiku hallituksen linjausten puuttumisen takia

Suomen kannat maataloudesta kuultu EU:n elvytyksessä – Marin: "Viimeisin ehdotus mennyt oikeaan suuntaan"

Komissio esittää maataloudelle yli 20 miljardin lisäpottia elvytyksessään – aiemmat leikkausesitykset loiventumassa EU:n uudessa budjettisuunnitelmassa

Komissio esittää EU:lle 750 miljardin rahastoa koronakriisistä toipumiseen