Presidentti Niinistö vaatii loppua vihan kulttuurille – toivoo työrauhaa hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajille sekä pääministerille - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Presidentti Niinistö vaatii loppua vihan kulttuurille – toivoo työrauhaa hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajille sekä pääministerille

Presidentin mukaan vihapuhe ei kuulu sananvapauteen ja vähemmistöjä on kunnioitettava.
Presidentti Niinistö sanoo kantavansa kasvavaa huolta siitä, miten Suomessa kohdellaan kanssaihmisiä. LEHTIKUVA / Mikko Stig

Presidentti Sauli Niinistö on uudenvuodenpuheessaan puuttunut suomalaiseen keskusteluilmapiiriin. Hän sanoo kantavansa kasvavaa huolta siitä, miten Suomessa kohdellaan kanssaihmisiä.

Niinistön mielestä tapa keskustella on muuttunut.

"Kun halua aitoon keskusteluun ei enää ole, lisääntyy tahallinen väärinymmärtäminen. Kun tiedolla on merkitystä vain sen palvellessa omaa agendaa, syntyy tilaa puolitotuuksille, valheillekin."

Huolestuttava esimerkki löytyy Britannian repivästä brexit-keskustelusta. Presidentti kertoo hätkähtäneensä Lontoosta kuulunutta kommenttia, että asiassa erimieliset ihmiset ovat oppineet vihaamaan toisiaan.

"Kun asia, vaikka kuinka merkittävä, nostaa vihaa toisin ajattelevaa kohtaan, ollaan menossa kohti huonoa. Vihan kulttuuri ei kauas kanna. Se kaataa."

Tämä kehitys on katkaistava, Niinistö vaatii. Hän toteaa, ettei asioista tarvitse olla aina samaa mieltä ja että erilaisia mielipiteitä on Suomeen aina mahtunut. Kysymys on toisten kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Sen myötä kysymys on myös maamme turvallisuudesta, presidentti linjaa.

"Toisten ylenkatsominen ja aliarvioiminen ei kiistanalaisten asioiden ratkaisua edistä. Me pystymme parempaan."

Ilmapiirin huonontuminen näkyy Niinistön mukaan myös palvelusektorilla, jossa monet työntekijät joutuvat nykyään alttiiksi päivittäiselle häirinnälle, uhkailulle, painostukselle ja jopa väkivallalle. Työ muuttuu henkisesti painavan raskaaksi.

"Jos hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajat uupuvat, koko yhteiskuntamme toimivuus vaarantuu. Siihen meillä ei ole varaa", Niinistö linjaa.

Puheessaan Niinistö toteaa myös, että maalittaminen ja vihapuhe ovat yleistyneet yleisessä keskustelussa. Niinistö muistuttaa, että esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä yksilön kunniaa, rauhaa tai yksityisyyttä loukkaavat teot ovat jo vanhastaan olleet rangaistavia. Muita ihmisiä kohtaan rikoksen tekevä joutuu siitä vastuuseen.

"Siinä ei ole mitään yhteyttä sananvapauteen saati sen rajoittamiseen", Niinistö linjaa.

Presidentti muistutti samalla vähemmistöjen oikeuksista ja siitä, että yksilöiden loukkaamattomuuden suoja on sama kaikille.

"Riippumatta siitä, mihin väestöryhmään heidän koetaan kuuluvan. Ja yksilöitä olemme kaikki."

Niinistö kommentoi myös kotimaan politiikkaa ja parlamentarismia. Hän toteaa, että vaikka yksikään hallitus ei ole vuoden 2003 jälkeen istunut täyttä kautta, ei se kuitenkaan merkitse parlamentarismin haurastuneen tai poliittisen tilanteen muuttuneen levottomammaksi.

"Yksikään hallitus ei ole kaatunut välikysymykseen eikä kertaakaan ole päädytty poliittiseen pattitilanteeseen", Niinistö huomauttaa.

Vaihtoon ovat joutuneet pääministerit, mutta kesken kauden eronneet hallitukset ovat jatkaneet lähes identtisellä ohjelmalla ja kokoonpanolla. Niinistö toteaa, että pääministeriltä vaaditaan työssään paljon ja tämä on jatkuvan tarkkailun alla.

"Hallituksen keulakuvana hän jää näkyvimmin vastaamaan yleisölle ja omilleen ratkaisuista, jotka eivät aina kaikkia miellytä. Jos samalla suosio tai kannatus heikkenee, paineet kasvavat. Yksittäinen virhe tai epäonnistuminen voi ne laukaista."

Niinistön mukaan hallituksen yhteisvastuu on jäänyt pääministerin roolin korostuessa vähemmälle huomiolle. Sen muistaminen voi sekä keventää pääministerin taakkaa että rohkaista häntä toimissaan.

"Hallitus toimii kollegiona. Siitä, mitä yhdessä päätetään, yhdessä vastataan. Poliittista draamaa syntyy hetkessä, politiikan tulokset ottavat aikansa."

Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius kiittää Niinistön puhetta siitä, että se nosti lyhytjänteisyyden vastakohdaksi pitkäjänteisyyden. Vuosikymmenen vaihtumiseen osuva puhe olisi tosin Wileniuksen mielestä voinut olla visionäärisempi, ennen kaikkea ilmastonmuutoksen osalta.

"Seuraava vuosikymmen on monien arvioiden mukaan hyvin ratkaiseva siinä, miten laivan suuntaa saadaan muutettua. Miten uudistetaan meidän verotuksemme ja lainsäädäntömme, saamme resurssitehokkuutta nostettua ja ilmastonmuutosta ja ympäristön tuhoamista estettyä. Tässä kaikessa pitää olla megaloikkamainen 20-luku edessä, että päästään näiden haasteiden tasolle."

"Tämä olisi ollut paikka tehdä isompi avaus 20-lukuun", Wilenius sanoo STT:lle.

Lue lisää

Korona- pandemia vahvistaa otettaan

Suomen johdolla ilmastotalkoisiin

Niinistö: Valko-Venäjän mielenosoittajien toiminta on ollut "vaikuttavaa" ja väkivalta heitä kohtaan "käsittämätöntä"

Presidentti Niinistö: EU:n perussopimusten luova tulkitseminen alkaa ajan mittaan nakertaa EU:ta