Katri Kulmuni: Kolmikannan kompastuessa työllisyystoimet jäävät hallitukselle - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Katri Kulmuni: Kolmikannan kompastuessa työllisyystoimet jäävät hallitukselle

MT:n kolumnistina aloittava valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) lupaa kirjoittaa visioista, joilla keskustan kansanvaltainen liike päivitetään 2020-luvulle.
Sanne Katainen
"Haluan luoda kolumneissani tulevaisuudenuskoa ja positiivisuutta. Vaikka haasteet ovat suuret, pystymme ne ratkaisemaan. Maaseudulla, maataloudella, metsätaloudella, uusiutuvalla energialla on merkittävä osuus Suomen ratkaisuissa", keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoo valitsemistaan näkökulmista MT:n kolumneissa.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni lupaa päivittää kansanvaltaisen liikkeen 2020-luvulle ja tarjota vision, minkälaisen Suomen keskusta haluaa.

Kulmuni sanoo muodostavansa linjansa yhdessä aloitteiden ja ohjelmien pohjalta. Puolueen puheenjohtajana hän sanoo kokoavansa nämä yhteen, luovan uutta ja vievänsä liikkeen eteenpäin.

Puheenjohtaja Kulmuni aloittaa tänään perjantaina Maaseudun Tulevaisuuden kolumnistina.

Millä aiotte puhutella MT:n lukijakuntaa?

"Valtiovarainministeri voi kirjoittaa monista asioista. Eläkkeet, koulutus, alueellinen tasa-arvo – ne kaikki liittyvät rahaan ja talouteen."

Kulmuni pitää tärkeänä sitäkin, että kolumneissa hän pystyy kirjoittamaan yhteiskunnallisista visioista, yli päivän politiikan.

Uudenvuoden tervehdyksessään Facebookissa hän kirjoitti, että "Monet suuret kysymykset ovat jääneet päivänkohtaisten kohujen jalkoihin".

Seuraavina vuosikymmeninä kohdattavat ongelmat ratkaisuineen ovat todella isoja. Ensimmäisessä kolumnissaan Kulmuni kirjoittaa ikääntyvästä Suomesta ja alhaisesta syntyvyydestä.

On myös pidettävä huoli, että pienenevästä ikäluokasta aiempaa useampi pääsee mukaan työelämään.

75 prosentin työllisyystavoite on hallitukselle sekä tavoite että koetinkivi. Marraskuun lopussa työllisyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 72,6 prosenttia, ja työllisiä oli marraskuussa 10 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Työllisyysasteen nousu on hidastunut ja se on kohonnut vuodessa vain hieman.

Syksyyn mennessä hallitus tavoittelee 30 000:a uutta työllistä ja koko vaalikaudella tavoitteena on ainakin 60 000 uutta työllistä.

Hallitus asetti kesällä seitsemän työllisyystyöryhmää. Kolmikantaisten, työmarkkinajärjestöjen ja virkamiesten työryhmien pitäisi antaa hallitukselle väliraportit työstään tammikuun puolessa välissä.

Työmarkkinajärjestöiltä MT on kuullut, että väliraporteissa ei vielä ole johtopäätöksiä tai keinojakaan työllisyyden ja esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämiseksi. Keinoja odotetaan vasta huhtikuun puolivälissä hallituksen kehysriiheltä.

Tarkkaa tietoa väliraporttien sisällöstä ei ole valtiovarainministerilläkään. Tiedetään myös, että kansainvälisestä taloudesta ei odoteta paljon vetoapua Suomeen.

"Silloin se vaatii työmarkkinajärjestöiltä vastuullisia päätöksiä ja kolmikantaisilta työryhmiltä vaikuttavia toimia."

Kulmuni kertoo odottavansa paljon työryhmiltä, joiden perusteella myös kehysriihen työllisyystoimet mitoitetaan.

"Hallitus vastaa työllisyystoimista, niin että hallitusohjelmassa pysytään", Kulmuni linjaa.

Keskustan seuraava puoluekokous järjestetään kesäkuussa Vantaalla. Kulmunin katse ulottuu kauemmas, vuoden 2021 huhtikuun kuntavaaleihin.

"Tietysti kuntavaalit ovat tärkeät. Keskustalla on eniten valtuutettuja läpi maan huolehtimassa kotipaikkakuntiensa asioista. Siitä, että ikäihmisten palvelut toimivat, terveyskeskukset ja koulut ovat kunnossa, väylät toimivat."

"Toivottavasti kunnat lähtevät entistä reippaammin ja rohkeammin vaikkapa lähiruokaan, sähköisiin palveluihin ja vahvistamaan paikallisuutta. Kansainvälisestikin aika monessa maassa ollaan hyvin ylpeitä omista lähiseuduista ja -alueista. Toivottavasti Suomeen tulee samanlaista henkeä."

Katri Kulmuni valittiin keskustan puheenjohtajaksi syyskuussa. Kiitospuheessaan hän asetti tavoitteeksi sen, että keskusta nousee jälleen kannatukseltaan 20 prosentin puolueeksi.

Keskustan kannatus on nyt puolueen historian heikoin: 11,1 prosenttia joulukuun Helsingin Sanomien gallupissa.

”Voi olla myös, ettei keskusta nouse tästä”, Kulmuni totesi lakonisesti HS:n haastattelussa joulun jälkeen – kertoen kuitenkin itse luottavansa keskustan nousuun.

Vastaus herätti hämmennystä. MT:lle Katri Kulmuni vakuuttaa uskovansa keskustan uuteen nousuun:

"Totta kai uskon. Mutta viestini on, ettei nousu tapahdu itsestään, vaan se edellyttää kovaa työtä ja uusiutumista. Sen puolesta teen työtä myös seuraavan vuosikymmenen."

Jäsenmäärältään keskusta on Suomen suurin puolue, Kulmuni muistuttaa.

Lue tästä Kulmunin ensimmäinen MT-kolumni: Ratkaisujen vuosikymmenellä Suomi hakee kasvua maailmanmarkkinoilta yrittäjyyttä edistäen

Korjattu 3.1.2020 kello 9.32 väärä termi.

Lue lisää

Työttömiä elokuussa yli 40 000 enemmän kuin vuosi sitten

Saarikko keskustan linjasta: Kaupungistuminen ei välttämättä ole jatkuva megatrendi – monipaikkaisuuden puolesta tarvitaan toimia

Turpeeseen ei saa juuttua

Budjettiriihen työllisyyspäätökset tarkastelussa – työministeri avaa ratkaisuja kello 14