Politiikka

”Keskusta ei nyt kykene kertomaan äänestäjille, miksi se on olemassa”

Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä arvelee puolueen alhaisen kannatuksen syyksi muun muassa sen, ettei se kykene kommunikoimaan äänestäjien kanssa.
Jarkko Sirkiä
”Lienee käynyt niin, että äänestäjien on osin ollut vaikea ymmärtää, minkä takia keskusta on tässä hallituksessa", arvelee lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä.

”Voi olla myös, ettei keskusta nouse tästä”, Keskustan torniolainen puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa. Saman vaalipiirin kansanedustaja Mikko Kärnä puolestaan sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa olevansa eri mieltä.

”Saattoi olla toimittajan kalastelua tai jotakin muuta, ehkäpä hivenen harkitsematon kommentti, mutta kyllä keskusta täältä tulee, ei mitään hätää.”

”Meidän poliittiset vastustajamme pyrkivät vahvistamaan käsitystä, että nyt on lyöty kepulle kuolinisku, mutta siinä he tulevat kyllä karvaasti pettymään. Ei missään tapauksessa ole”, Kärnä paaluttaa.

Kulmuni on toisaalta asettanut tavoitteeksi puolueen kannatuksen nostamisen 20 prosenttiin. Viimeisimmän mittauksen mukaan keskustan kannatus on hiukan yli 11 prosenttia. Kärnä ei pidä Kulmunin asettamaa tavoitetta mahdottomana.

”Keskusta on ollut suurempikin kuin 20 prosentin puolue. Se on hyvä tavoite. Siihen täytyy pyrkiä ja sen eteen töitä tehdä."

Kulmunin kannatuksellinen väliaikatavoite on ensi vuoden kuntavaaleissa. Se ei Kärnän mielestä ole liian kaukana, mutta se on seuraava iso koetinkivi puolueelle.

”Keskusta ei ole mihinkään kuolemassa, sen minä sanon. Emme ole häviämässä poliittiselta kartalta, mutta tietysti täytyy olla nöyrä ja tehdä töitä kovasti ja ymmärtää, mitkä ne realiteetit tällä hetkellä ovat”, Kärnä sanoo.

Realiteeteiksi hän sanoo ensinnäkin kannatuksen valumisen erityisesti perussuomalaisten suuntaan.

”Keskusta ei oikein tällä hetkellä tiedä … tai keskusta ei kykene kommunikoimaan äänestäjille, minkä takia se on olemassa."

Mikä äänestäjien kanssa kommunikoimisessa sitten on vaikeutena?

”Lienee käynyt niin, että äänestäjien on osin ollut vaikea ymmärtää, minkä takia keskusta on tässä hallituksessa. Viime hallituskaudella kritisoitiin, että tehdään liian oikeistolaista politiikkaa, nyt sanotaan, että tehdään liian vasemmistolaista politiikkaa.”

”Itse näen, että tosiasiassa tällä hallitusohjelmalla ollaan kepulaisuuden ytimessä, mennään kapitalismin ja sosialismin välissä. Neuvoteltu ja tehty hallitusohjelma on huikea. Se täytyy vain kyetä kansalaisille kommunikoimaan oikein”, Kärnä arvelee.

Kärnä sanoo maailman ja politiikan tekemisen tapojen lisäksi muuttuneen.

”Keskusta ei ole kyennyt siinä muutoksessa pysymään aivan täysin mukana. Odotan isoja asioita uudelta puoluejohdolta, että osaavat ottaa sosiaalisen median haltuun ja osaavat ottaa myös tämän nykyaikaisen poliittisen kommunikaation haltuun. Täysi tuki tulee täältä ja omalta osaltani teen näiden asioiden kanssa parhaani”, hän lupaa.

Politiikan sisältökysymyksistä puhuttaessa Kärnä sanoo uskovansa hallituksen tavoitteeseen 75 prosentin työllisyysasteesta.

”Se on tavoite ja sen pohjalle on hallitusohjelma rakennettu. Keinoja on totta kai monia ja niitä täytyy arvioida sitten, kunhan lukuja saadaan. Itse uskon, että tavoite saavutetaan. Ennen kaikkea toivon työmarkkinaosapuolilta tehokkaita toimia siihen lisäksi.”

Työllisyyskeinoja pohtivien kolmikantatyöryhmien tulevien esitysten sisällöstä Kärnä ei sano olevansa tietoinen, mutta tunnustaa, että ”vaikealtahan se näyttää”.

”Osapuolet näyttävät olevan vähän eri linjoilla. Toivottavasti isänmaan hyväksi saadaan hyviä päätöksiä aikaan.”

Hallitusohjelman tavoitteista päällimmäisimpänä Kärnä sanoo pitävänsä harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän työn saaminen noin 70-prosenttisesti hallitusohjelmaan.

”Se on lappilaiselle edustajalle todella tärkeää. Maaseudulle lisätään turvallisuutta ja palveluja. Ja tietysti maakunta- ja sote-uudistus on äärettömän tärkeää. Siitäkin meidän keskustalaisten pitäisi uskaltaa puhua ideologisemmin ja innostavammin kuin on tähän saakka puhuttu”, hän toteaa.

Katri Kulmuni: Kolmikannan kompastuessa työllisyystoimet jäävät hallitukselle

Ratkaisujen vuosikymmenellä Suomi hakee kasvua maailmanmarkkinoilta yrittäjyyttä edistäen

Lue lisää