Politiikka

Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen syyttää valtiota ja kuntia vastuullisuuden unohtamisesta kalustehankinnoissa — "juhlapuheet eivät näy käytännössä"

Valtion yhteishankinnoissa on siirrytty malliin, jossa useampien tarjoajien on helpompi osallistua kilpailutuksiin.
Kari Salonen
Lahdessa toimiva Isku käyttää huonekaluissaan yksinomaan kotimaista puuta. Toimitusjohtaja Arto Tiitisen mukaan juhlapuheiden vastuullisuus ei näy valtion ja kuntien hankinnoissa käytännössä.

Huonekaluvalmistaja Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen arvostelee valtiota ja kuntia kotimaisuuden, vastuullisuuden ja elinkaarikustannusten unohtamisesta kalustehankinnoissa. 60 prosenttia yhtiön kotimaan myynnistä menee valtiolle ja kunnille

"Tilanne on muuttunut viimeisen vuoden aikana siihen suuntaan, että hinta on ainoa kriteeri hankinnoissa, vaikka samaan aikaan puhutaan ylevästi vastuullisuudesta ja elinkaarikustannuksista", Tiitinen sanoo. Hänen mukaansa verorahoilla tehtyjen hankintojen eurot ja työpaikat menevät nyt muun muassa Viroon, Liettuaan, Puolaan, Ukrainaan, Bosnia-Herzegovinaan ja Kiinaan.

"80 prosenttia hankinnoistamme on kotimaasta. Jokainen työpaikka Iskulla työllistää kaksi muuta suomalaista alihankintaketjussa."

Lahdessa toimiva Isku ilmoitti vuoden alussa 10 miljoonan euron säästöohjelmasta, ja aloitti 700 henkilöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa.

Valtion yhteishankintayhtiö Hanselin kategoriajohtaja Susanna Närvänen kertoo, että valtion virastot ja muun muassa yliopistot kilpailuttavat Hanselin kautta vuosittain 20–30 miljoonan euron arvosta toimistokalusteita.

"Viime keväänä siirryttiin dynaamiseen hankintajärjestelmään, jossa mukaan voi tulla uusia toimittajia. Aiemmassa puitesopimuksessa mukana olivat tietyt samat toimittajat." Käytännössä uusi järjestely tarkoittaa, että tarjoajia on enemmän ja kilpailu on kovempaa. "Asiakkailta on tullut viestiä, että rahaa on säästynyt", Närvänen sanoo.

Tiitisen mielestä valtion uusi hankintajärjestelmä on kuin "villi länsi", jossa puheet ja teot eivät kohtaa.

"Yrityspuolella tilanne on aivan toinen. Meidän toimintaamme auditoidaan jatkuvasti ja ympäristö- ja kestävyysasioista ollaan oikeasti kiinnostuneita."

Kuntahankintojen toimitusjohtajan Harri Hagmanin mukaan kunnat hankkivat kalusteita yhtiön kautta noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Hagman ei halua ottaa suoraan kantaa Tiitisen arvosteluun.

"Hankintaprosessissa ei ole vuoden 2017 jälkeen tapahtunut muutoksia, muuten kuin, että yksi puitesopimus on jaettu useammaksi sopimukseksi." Hagmanin mukaan hankinnoissa huomioidaan ympäristöasiat, tuoteturvallisuus ja sosiaalinen vastuullisuus. Hinnan ja laatutekijöiden painoarvo voi vaihdella yksittäisissä kilpailutuksissa hyvinkin paljon. Puulta edellytetään FSC- tai PEFC-sertifiointia.

Iskussa on Tiitisen mukaan tehty pitkäjänteisesti työtä kotimaisuuden ja ympäristöasioiden eteen. "Esimerkiksi puu tulee kaikki Suomesta ja on PEFC-sertifioitua. Pakkaukset kierrätetään, pintakäsittelyaineissa ei käytetä liuottimia, kuljetukset hoidetaan kaasu-kuorma-autoilla ja biodieselillä, lastaustrukkeja on vähennetty sadalla." Hänen mielestään tätä työtä ei oteta huomioon hankinnoissa.

"Juhlapuheet eivät näy käytännössä. Esimerkiksi Lahden Sibeliustalon kalusteiden hankinnassa hinta on ainoa kriteeri."

Närväsen mukaan kalusteiden kotimaisuus ei voi lain mukaan olla hankinnoissa suora edellytys. Erilaisilla laatuvaatimuksilla voi kuitenkin olla suuri painoarvo kilpailutuksissa. Kalusteita ostavat virastot ja laitokset määrittelevät itse miten painottavat hintaa ja laatutekijöitä.

"Hanselin sopimuksessa toimittajalla on raportointivelvoite vaatimusten toteutumisesta. Hansel teettää toimittajien auditointeja tarpeen mukaan. Pohdinnassa on auditointi myös kalustesopimuksessa", Närvänen kertoo.

Hanselin kalustehankintoja koskevat ympäristövaatimukset sisältävät pääosin erilaisia EU-standardeja. Vähintään 70 prosenttia puumateriaalista on tultava metsistä, joiden hoito on todistetusti kestävää.

Lue lisää