Politiikka

Ministeriö haluaa suitsia sähkön siirtohintoja – läpi mennessään vuotuinen siirtohinnan korotus ei voisi ylittää 12,5 prosenttia

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore esitysluonnos pidentää kaapelointitöiden valmistumiselle asetettua määräaikaa kuudella vuodella.
Pekka Fali
Toimitusvarmuuden määräaikaa pidennetään, jotta voidaan tasata isoja kustannusten nousua yhtiöille – samalla yhtiöiden tuotot alenevat nopeampaan investointitahtiin verrattuna.

Työ ja elinkeinoministeriön valmisteleman esitysluonnoksen taustalla on ollut vilkas keskustelu muutaman vuoden takaisista jopa 30 prosentin hinnankorotuksista.

Siirtohintojen kehitys saa esityksessä uuden korotuskaton. Läpi mennessään vuotuinen siirtohinnan nosto ei voi olla enempää kuin 12,5 prosenttia.

Aiempi katto korotukselle on ollut 15 prosenttia vuodessa.

Rajan laskeminen voi luonnoksen mukaan aiheuttaa ongelmia verkkojen korjauksen rahoitukselle tilanteissa, joissa laajoja myrskyvahinkoja sattuu pienelle sähköyhtiölle.

Yhtiöille koituvia alituottojen tasoitusjaksoja pidennetään neljästä kahdeksaan vuotta. Luonnoksen mukaan tällä keinolla kompensoidaan korotuskaton laskua.

Esitys sisältää haja-asutusalueiden sähköasiakkaille sekä hyviä että huonoja uutisia.

Jakeluverkkoja hallinnoivat sähköyhtiöt saisivat esityksessä kuusi vuotta jatkoaikaa maakaapeloinnin ja muiden toimitusvarmuustöiden tekemiselle. Aiempi määräaika oli vuosi 2028.

Vuoden 2036 määräajan saisivat niiden 58 yhtiön jakeluverkot, joiden keskijänniteverkon kaapelointiaste on ollut enintään 60 prosenttia vuoden 2018 lopussa. Muutos lopettaisi samalla poikkeuslupien myöntämisen.

Nämä yhtiöt joutuvat tekemään 2020-luvulla suuria investointeja verkkoihinsa, kun taajamissa paljolti jo valmistuneet kaapelointityöt etenevät seuraavaksi haja-asutusalueiden suuntaan.

Määräajan pidentäminen merkitsisi maaseudun asukkaille ja maatiloille sitä, että toimitusvarmuuden kohentumista jouduttaisiin odottamaan ennakoitua pidempään. Vastaavasti hintojen nousun pitäisi loiventua aiemmasta.

Pidennettyä jatkoaikaa kompensoitaisiin latvaverkkojen asiakkaille niin, että katkoista maksettavia korvauksia saisi lyhyemmän vikatilanteen takia.

50 prosenttia vuoden siirtomaksuista kuittaantuisi jo 48 tuntia kestäneen katkon jälkeen.

"Tähän asti aikaraja on ollut 72 tuntia", sanoo työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Arto Rajala.

Rajalan mukaan on oikeudenmukaisuuskysymys, että näin ylikompensoitaisiin etäisyyden aiheuttamia eroja palvelulupauksessa.

Viimeiset asiakkaat saavat saman vaatimustason 23 vuotta myöhemmin kuin ne, joilla taso täyttyi lain tultua voimaan.

Maakaapeloinnin ohella tulisi työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastajan Tatu Pahkalan mukaan ottaa aiempaa paremmin esille muut vaihtoehdot. Näitä ovat automaatio vikakohtien paikallistamiseksi, linjoja vierustavan puuston karsinta ja linjojen siirto tienvarsiin, jolloin puustoa on vain toisella puolella. Myös vikojen korjaus helpottuu tienvarressa.

"Uutta on lisäksi akkujen käyttö paikallisten myrskyvahinkojen apuna. Tätä on jo pilotoitu Suomessa, mutta akkujen käyttö ei ole ratkaisu kaikkialle. Tekniikka on kallista, joten kapasiteetille pitää olla käyttöä muuna aikana", sanoo Pahkala.

Verkon kehittämisen mahdollisia yli-investointeja valvoo Energiavirasto. Sähköverkkoja hallinnoivien yhtiöiden on esityksen mukaan raportoitava investoinneistaan joka toinen vuosi.

Virasto voi vaatia muutoksia suunnitelmiin, jos investoinnit eivät osoittaudu kustannustehokkaiksi.

Esitysluonnos etenee lausuntokierroksen jälkeen hallituksen käsittelyyn maaliskuussa. Voimaan se ehtinee tulla aikaisintaan kesällä.

Jukka Pasonen
Lue lisää