Politiikka

EK:n Häkämies kovana: Kiky sovittiin pysyväksi – "Mikä sovitaan määräaikaiseksi, kirjataan määräaikaiseksi"

Teknologiateollisuuden luopuminen kiky-tunneista on Häkämiehen mukaan poikkeus.
Sanne Katainen
"Kyllä työllisyysryhmissä on pakko löytää keinoja työllisyyden parantamiseen. Vaihtoehdot, esimerkiksi leikkaukset koulutuksesta, ovat karvaita", Jyri Häkämies sanoo.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton tammikuun alussa tekemästä työehtosopimuksessa ei ole paljon porua aiheuttaneita kiky-tunteja.

Siitä ei kuitenkaan voi vetää suoraa tulkintaa 24:n kiky-tunnin kohtalosta muilla aloilla.

Teknologian työehtosopimuksessa kiky oli määräaikainen ja kirjattu erikseen liitteeseen. Muilla aloilla voimassaoloa ei määritellä.

Se on työnantajapuolen mielestä merkki siitä, että muilla aloilla sopimus on pysyvä.

"Mikä sovitaan määräaikaiseksi, kirjataan määräaikaiseksi. Samassa paperissa toisaalla todetaan, että lomarahaleikkaukset olivat määräaikaisia", Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies linjaa.

Työntekijäpuolen mielestä kaikki on auki, kun työehdoista sovitaan.

Ja siinä sitä nyt ollaan, täysin eri mieltä. Riita on niin paha, että puhutaan sopimiskulttuurin rapautumisesta. Työntekijäpuoli uhkaa lakoilla, joiden yrityksille aiheuttamat tappiot ovat satoja miljoonia euroja.

EK on laskenut valtion verotappioksi 200 miljoonaa euroa.

Häkämies arvioi osapuolilla olevan eri näkemyksen talouden nykysuhdanteesta.

"Palkansaajat ovat nousukaudella ja yritykset näkevät markkinoiden laskevan kauppapolitiikan ja maailmantalouden vuoksi."

Hoitohenkilöstön vaatimaan vientiteollisuuden palkankorotukset ylittävään korotukseen ei ole varaa, EK linjaa.

"Meidän näkemys on, että kilpailukyky ja työllisyys turvataan pitkäjänteisesti tällä viennin avausmallilla ja huolehtimalla, että se pitää", Häkämies muotoilee perustelun.

Hoitohenkilöstön liitot ovat vaatineet 1,8 prosenttiyksikköä miesvaltaisia aloja suuremmat korotukset kymmenen vuoden ajan.

Häkämiehen mielestä teknologiateollisuudenkin alkuvuodesta sopima 3,3 prosentin palkkojen nousu kahden vuoden aikana on aika suuri korotus. Teknologian sopimus oli ensimmäinen vientialan sopimus ja toimii mallina muille.

Siltikään muilla aloilla palkat eivät saisi nousta niin paljon.

"Jos kaikki muut korottavat yhtä paljon, mennään rajojen yli niin, että alkaa huolestuttaa."

Häkämiehen mielestä kiky-tuntien jääminen pois teknologian sopimuksesta ei tarkoita, etteikö kikyä enää tarvittaisi.

Hän arvioi, että tilanne on nyt vaikeampi kuin liittokierroksella kaksi vuotta sitten.

"Silloin liittokierros meni hyvin. Viennin avaus piti, ei ollut juurikaan työrauhaongelmia. Nyt jo uhataan lakoilla. Tähän 24 tuntiin neuvottelut nyt kulminoituvat."

Suomen kilpailukyvyn parantamiseen tähdännyt kiky-sopimus oli vahvasti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hanke vuonna 2016.

Neuvottelut olivat vaikeat ja Sipilä uhkasi veronkorotuksilla.

"Se kärjisti työmarkkinasuhteita hallituksen ja palkansaajien välillä ja se näkyy vieläkin. Keskustelu kikystä on sen jälkiaaltoja."

Häkämiehen mukaan kiky toimi. Se tuotti työpaikkoja ja paransi kilpailukykyä.

Työehtoneuvottelujen tulos vaikuttaa hallituksen tavoitteisiin työllisyyden parantamiseksi. "Arviot työllisyystavoitteen täyttymiseksi tarvittavista työpaikoista on noussut 60 000:sta sataan tuhanteen."

EK ei ole osapuoli työehtoneuvotteluissa.

"Silti EK:lle kuuluu yritysten kilpailukyvystä ja taloudesta huolehtiminen", Häkämies sanoo.

Lue myös:

Kiista kiky-sopimuksen 24 tunnista uhkaa pysäyttää Suomen

Metsäteollisuuden Jyrki Hollmén: "Lakot tarkoittaisivat koko metsäteollisuuden tuotannon alasajoa kahdeksi viikoksi"

Lue lisää