Olli Rehn ehdottaa uutta mallia työmarkkinaneuvotteluihin – nykyiset sujuvat kehnosti - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Olli Rehn ehdottaa uutta mallia työmarkkinaneuvotteluihin – nykyiset sujuvat kehnosti

Säännöllisellä vuoropuhelulla pitäisi päästä Suomen malliin, jossa avoimen vientisektorin maksukyky määrittää palkanmaksuvaran.
Jaana Kankaanpää
Pääjohtaja Olli Rehn haluaa uudistaa työmarkkinaneuvottelut.

Työnantajien ja työntekijöiden kannattaisi aloittaa säännöllinen vuoropuhelu, jolla päästäisiin yhteiseen kuvaan taloudesta. Sen tulisi nojata tutkimukseen ja tähdätä työmarkkinoiden Suomen mallin vakiinnuttamiseen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ehdottaa.

"Syksyn ja talven kokemusten perusteella nykyinen systeemi lakkoineen, työsulkuineen ja boikotteineen ei ole todellakaan parhaassa iskussa."

Suomen mallissa palkat määräytyisivät avoimen eli vientisektorin maksukyvyn pohjalta ja heijastaisivat tuottavuutta. "Edellisissä työehtoneuvotteluissa tähän ei päästy teoriassa, mutta kylläkin käytännössä", hän toteaa.

Rehn ei halua puuttua nyt meneillään oleviin neuvotteluihin, vaan jättää ne työmarkkinajärjestöille. Uuden vuoropuhelun aika olisi loppukeväästä pölyn laskeuduttua nykykierrokselta.

Rehn on sovittanut ehdotuksensa "tammikuun kihlauksen" 80-vuotispäivään. Kihlauksessa työantajat talvisodan ollessa käynnissä tunnustivat työntekijät neuvotteluosapuoleksi ja työehdoista alettiin neuvotella.

Hän kieltää haikailevansa aiempaa tupoa, jossa keskusjärjestöt sopivat työehdoista ja hallitus veronalennuksista eli tehtiin tulopoliittinen kokonaispaketti.

Uudella vuoropuhelulla pitäisi tutkimuksen pohjalta päästä ennakoivasti yhteiseen näkemykseen siitä, paljonko maksuvaraa on siten, että sekä palkansaajien ansiot että teollisuuden kilpailukyky parantuisivat. Keskusteluja tulisi Rehnin mukaan käydä sekä liittokohtaisesti että keskusjärjestöjen kesken.

"Tutkimukset kertovat, että niissä OECD-maissa, joissa on koordinoitu liittokohtainen neuvottelujärjestelmä, on päästy hyviin tuloksiin. Silloin sekä ansiot että työllisyys kehittyvät hyvin, kuten Ruotsissa on tapahtunut."

Ruotsissa palkat määräytyvät pitkälle vientiteollisuuden mukaan ja myös Suomessa vientialan sopimus määritteli käytännössä palkat viime kierroksella.

Tänä vuonna tilannetta sekoittavat kiistely kiky-tunneista sekä Tehyn ja muun julkisen alan vaatimukset vientialoja korkeammista palkankorotuksista, mihin kuntien mielestä ei ole varaa.

"Tuottavuuden kasvu Suomessa on jäänyt viime vuosina alle yhteen prosenttiin. Tuottavuus vaikuttaa oleellisesti palkanmaksuvaraan ja sitä pitäisi pystyä nostamaan", Rehn pohtii.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana sovittu kiky-sopimus oli Rehnin mukaan iso korjausliike.

"Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni vuoden 2007 jälkeen kilpailijoihin nähden Suomen Pankin tutkimuksen mukaan siten, että vuonna 2015 parantamisen tarvetta oli 10–15 prosenttia. Kiky-sopimuksella eli sisäisellä devalvaatiolla ja seuraavien vuosien palkkamaltilla siitä on saatu kurottua umpeen 6–7 prosenttia", Rehn toteaa.

Sen sekä hyvän taloussuhdanteen avulla saatiin neljässä vuodessa 140 000 työpaikkaa ja työllisyysaste nousi 68:sta 72 prosenttiin.

"Kiky-sopimus oli välttämätön, mutta jää toivottavasti viimeiseksi lajissaan. Jatkossa asiat pitäisi saada sovittua jatkuvalla uudistamisella eikä kertarysäyksillä."

"Vuoropuhelussa pitäisi lisätä myös paikallista sopimista hallitusti työntekijän oikeudet huomioon ottaen", Rehn sanoo. "Tietä tähän avasi aikoinaan Metalliliiton ja Metalliteollisuuden malli, jota voidaan kehittää."

Paikallisessa sopimisessa otettaisiin huomioon yrittäjien näkökohtia ja lisättäisiin työntekijöiden edustusta yhtiöiden hallinnossa.

Suomessa talouskasvua tulisi vauhdittaa koulutuksella, innovaatioita tukemalla ja tutkimuksella. Metsät ja biotalous ovat jatkossakin Rehnin mukaan Suomelle keskeinen kasvun lähde.

Rehniä harmittaa sosiaali- ja terveysuudistuksen hitaus. "Sitä on nyt tehty 20 vuotta eikä vielä ole valmista. Uudistusten kaatuminen eduskuntaan ja valtiosääntöasiantuntijoihin on merkinnyt sitä, että Suomen kunnat ovat nyt kriisissä."

"Uudistus on välttämätön, kun Suomi ikääntyy, hoivatarve kasvaa ja 300 eri kuntaa hoitaa asioita eri tavoin."

"Maakuntien määrä ei tässä ratkaise, vaan se, miten asiat hoidetaan viiden yliopistosairaalan erityisvastuualueilla."

Jaana Kankaanpää
Tuottavuuden kasvu on hidastunut Suomessa 2–3 prosentin tahdista vuodessa alle yhteen prosenttiin, mikä vähentää palkankorotusvaraa, Olli Rehn aprikoi.
Lue lisää

Koronaisku jäänee pelättyä vaimeammaksi, mutta ennusteet povaavat talouteen hidasta toipumista ja matelevaa työllisyyskasvua

Pekka Haaviston suosio romahti presidenttikyselyssä – Sanna Marin kirinyt Haaviston ja Olli Rehnin tuntumaan

Ääripäät laskussa presidenttikisassa

Uusien asuntolainojen nostot romahtivat toukokuussa 22 prosenttia viime vuoteen verrattuna – mökkilainojen suosi kovinta sitten vuoden 2011