Politiikka

Suomessa on nyt vain yhdeksän kuntaa, joissa syntyvät vauvat riittävät ylläpitämään väkilukua – ne sijaitsevat maaseudulla

Kunnat sijaitsevat Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Kaupunkeihin muuttavat hankkivat vähemmän lapsia kuin maalla asuvat.
Jukka Pasonen
Kartasta nähdään syntyvyys tuhatta asukasta kohti kunnittain vuonna 2019.

Viime vuonna syntyi historiallisen vähän lapsia, 45 579 lasta, mikä on vähinten sitten 150 vuoden takaisten nälkävuosien.

Jonkinlaisena rajana syntyvyydessä voidaan pitää 12,5 syntynyttä tuhatta asukasta kohti. Se riittää ylläpitämään asukasluvun ennallaan, jos eliniäksi lasketaan 80 vuotta. Tällaisia kuntia on yhteensä 9.

Kaikki sijaitsevat länsirannikolla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Toisessa ääripäässä ovat Luhanka ja Kökar, joissa kummassakaan ei syntynyt yhtään lasta viime vuonna. Yhden syntyneen lapsen kuntia on kolme, Brändö, Kaskinen ja Sottunga.

Suhteessa eniten syntyneitä asukaslukuun verrattuna on Luodon kunnassa Kokkolan ja Pietarsaaren välissä. Siellä syntyi 19,2 lasta tuhatta asukasta kohti. Taustalla on vahva lestadiolaisyhteisö.

Myös muut Pohjanmaan kunnat ovat korkealla, samoin Ahvenanmaan saariston pikkukunnat.

Tyrnävällä ja Merijärvellä syntyneitä oli lähes 15 tuhatta asukasta kohti, kun koko maan luku oli 9,2 lasta.

Tilastokeskus julkaisi viime viikolla ennakkotietoja syntyneistä sekä asukasluvuista kunnittain ja Maaseudun Tulevaisuus kokosi ne yhteen.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) käytti Iltalehden haastattelussa syntyvyydessä yhtenä rajana kymmentä syntynyttä lasta vuodessa. Jos syntyneitä on tätä vähemmän, se voi vaikuttaa perusopetuksen järjestämiseen.

Vuonna 2015 alle kymmenen syntyneen lapsen kuntia oli 35 ja viime vuonna 42. Lisäksi kahdeksassa kunnassa syntyi kymmenen lasta.

Muuttoliike näkyy syntyvyydessä siten, että pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa syntyvyys ylittää maan keskiarvon suhteessa kunnan tai kaupungin asukaslukuun.

Tämä selittyy sillä, että nuoret tulevat opiskelemaan ja töihin keskuskaupunkeihin ja suuri osa myös jää sinne.

Asia näyttää toiselta, kun verrataan viime syntyneiden lasten määrää synnytysikäisten naisten määrään. Synnytysikäisten tiedot ovat vuodelta 2018.

Helsingissä, Tampereella ja Turussa synnytysikäisten naisten (20–40 vuotta) osuus on Suomen korkein, yli 17 prosenttia asukkaista, kun valtakunnallinen keskiarvo on 12,7 prosenttia.

Valtakunnallisesti sadasta 20–40-vuotiaasta naisesta lapsen sai 6,5 viime vuonna, kun kolmessa isossa kaupungissa jäätiin 4,8–5,4 lapseen. Ennen lapsen saamista moni muutti naapuriin, Espooseen, Vantaalle, Lempäälään, Ylöjärvelle ja Kaarinaan.

Lue lisää