MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Politiikka

Keskusta haluaa: Metsät Business Finlandin vientiohjelmiin ja puurakentamiselle prosenttitavoite

Hallitus vetäytyy keskustelemaan ilmastoasioista keskenään ensi viikon alussa.
Jarkko Sirkiä
Hanna Huttunen veti syksyllä keskustan luontotyöryhmää.

Keskustan viime syksynä valmistelemat luonto- ja ilmastolinjaukset ovat valmistuneet.

Puolue ehdottaa metsille omaa Business Finland Forest -vientiohjelmaa, joka toimisi työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa ja näyttäisi maailmalle suomalaista metsäosaamista esimerkiksi esittelemällä sitä tai tarjoamalla koulutusta.

"Meillä on vaikka mitä from Finland -ohjelmia ja ihmeellistä on, ettei metsässä vielä ole", sanoo työryhmää vetänyt keskustan kansanedustaja, metsätalousinsinööri Hanna Huttunen.

Hän viittaa puutavara- ja ruokavientiä pönkittäviin Food from Finland- ja Wood from Finland -ohjelmiin.

Huttunen muistuttaa, että metsällä on keskeinen merkitys ilmastotoimissa: se sitoo hiiltä, turvaa luonnon monimuotoisuutta ja tuottaa puuperäisiä raaka-aineita ja energiaa.

Metsien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on tunnustettu muun muassa Pariisin ilmastosopimuksessa.

Erityisen hyvää mutta toistaiseksi hajallaan olevaa osaamista on Huttusen mukaan Pohjois-Karjalassa, missä on metsän lisäksi monia alan menestyviä yrityksiä, koulutusta ja tutkimusta. Ne pitäisi koota yhteen ja markkinoida maailmalle.

"Syksyllä kävi niin, että japanilaiset ottivat yhteyttä Saksaan, kun tarvitsivat osaamista metsänhoitoon. Saksalaiset taas ottivat yhteyttä meihin, ja nyt Pohjois-Karjalan liitolla ja Naganolla on yhteistyösopimus."

Helpomminkin olisi voinut mennä, ja siksi mukaan rahoittajaksi ja äänitorveksi halutaan Business Finland.

"Se toisi myös rahaa, kun maakuntiin syntyisi toimivia klustereita."

Huttusen mukaan rahaa voisi saada myös valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) ehdottamalta ilmastorahastolta.

Ilmastonmuutoskeskustelussa mittasuhteet ovat "raakasti vääristyneet", Huttunen sanoo.

"Vastuu on ensisijaisesti päättäjillä, eikä yksittäisillä ihmisillä. Suomen pitäisi osata ajatella tarpeeksi rohkeasti, ottaa nykyistä isompi rooli maailmalla ja saada vietyä omaa hiilikädenjälkeään sinne. Se pienentäisi myös omaa hiilijalanjälkeämme."

"Esimerkiksi SSAB:n terästehtaan päätös päästöttömyydestä leikkaa koko Suomen hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia. Näillä on merkitystä, eikä sillä, otetaanko lautaselle pihvi vai ei."

Vientiohjelman ohella keskustan toinen avaus on isompi panostus puurakentamiseen. Se on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta kasvu on ollut "tuskallisen hidasta". Viime vuonna asuntotuotannossa myönnetyistä rakennusluvista 3,5 prosenttia meni puutaloille.

Keskusta haluaa, että jatkossa puurakentamisvaihtoehto pitää aina selvittää julkisessa rakentamisessa sekä kuntien kaavoituksessa eli kuntien ja valtion välisissä maankäyttö-, asumis- ja liikennesopimuksissa (MAL).

Kasvukeskusten puurakenteiset kerrostalot saavat jo 20 prosentilla korotettua käynnistysavustusta, mutta keskusta haluaa puutalojen osuudelle myös prosenttitavoitteet.

"Prosenttia emme ole vielä miettineet", Huttunen sanoo.

Keskusta on vetänyt metsä- ja ilmastopoliittisissa sitoumuksissa maltillista linjaa. Se haluaa metsittää lisää peltoja, ei halua kiristää polttoaineveroja ja pitää kansallisen metsästrategian 80 miljoonan kuution hakkuutavoitetta oikeana.

Puita ei myöskään tarvitse kasvattaa nykyistä järeämmiksi eikä valtion metsien hakkuita vähentää. Turpeen energiakäyttö vähenee luonnollista tietä päästökaupan vuoksi.

Osa hallituspuolueista vetää tiukempaa linjaa. Hallituspuolueiden kansanedustajat ja ministerit kokoontuvat ensi maanantaina ja tiistaina puhumaan ilmastoasioista Helsingin Vuosaareen. Esillä saattavat olla esimerkiksi metsien käyttöön ja hiilensidontaan liittyvät kysymykset.

Vuoden 2018 lopussa kahdeksan eduskuntapuoluetta päätti yhteisistä ilmastotavoitteista. Perussuomalaiset ei ollut joukossa mukana, ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho moitti viime viikolla kansallisia tavoitteita "suuruudenhulluiksi".

"Energiakustannusten nostaminen, samoin kuin metsäteollisuuden toiminnan vaikeuttaminen, ajavat teollisuutta sinne, missä se saastuttaa kaikkein eniten. Suomalainen tehtaanpiippu on paras ilmastoteko, koska vaihtoehto suomalaiselle tehtaanpiipulle on kiinalainen tehtaanpiippu", Halla-aho sanoi.

Siksi myös vessapaperi kannattaa Halla-ahon mukaan valmistaa Suomessa. Metsäteollisuus edellyttää myös asutusta koko maahan, joten autoilun ja asumisen verotusta ei saa kiristää.

Lue myös:

Repeääkö hallituksessa ensi viikolla ilmiriita? Hallituspuolueet vetäytyvät ilmastoseminaariin

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen torjuu vihreiden vaatimukset metsälain avaamisesta – "Suojelukeinot metsälain kautta olisivat perustuslain vastaisia"

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Pääministeri Sanna Marin lupaa elvytysrahaa biotalouden ratkaisuihin – "Sopeutuksista keskustellaan vasta, kun suhdannetilanne muuttuu"

Myös Marin haluaa maalle

Jussi Niinistö palaa perussuomalaisten hajoamiseen kesällä 2017: "Katsoin velvollisuudekseni jatkaa puolustusministerinä"

Lähidemokratia tarvitsee tekijänsä