Politiikka

Miksi galluppeja tehdään ja mikä on virhemarginaali? — Lue tästä miten MT:n mielipidetutkimukset tehdään

Gallup-nimitys tulee amerikkalaisen George Gallupin mukaan, joka kehitti 1930-luvulla nykyaikaisen edustavaan otokseen perustuvan mielipidetutkimuksen
Jukka Pasonen
Gallup-tutkimuksen perustuvat otokseen, jossa on edustettuna sama osuus erilaisia ihmisryhmiä kuin väestössä.

Gallupeja eli mielipidetutkimuksia tehdään, jotta saataisiin selville ihmisten mielipide jostain ajankohtaisesta asiasta.

Usein gallupit mittaavat puolueiden tai poliitikkojen suosiota.

Mediat teettävät mielipidetiedusteluja saadakseen kiinnostavia uutisia. Vaalien yhteydessä niiden avulla yritetään ennustaa vaalien tulosta.

Lehdet teettävät mielipidetutkimukset pääsääntöisesti siihen erikoistuneilla yrityksillä.

Maaseudun Tulevaisuuden gallupit tekee Kantar TNS Agri, joka on osa Suomen johtavaa markkinatutkimusyritys Kantaria. Tutkimustoiminta on ISO-sertifioitu, mikä tarkoittaa että paneeli edustaa Suomen väestöä ja paneelin hallintaa valvoo myös ulkopuolinen tarkastaja.

Gallup-nimitys tulee amerikkalaisen George Gallupin mukaan, joka kehitti 1930-luvulla nykyaikaisen edustavaan otokseen perustuvan mielipidetutkimuksen. Mielipidemittauksen luotettavuus perustuu siihen, että ihmiset, joilta mielipidettä kysytään edustavat tasaisesti erilaisia ryhmiä.

Yleinen noin 1 000 vastaajan otos valitaan niin, että siinä on väestöön nähden oikea osuus kaiken ikäisiä ja esimerkiksi naisia ja miehiä, rikkaita ja köyhiä, maaseudulla ja kaupungissa asuvia.

Tarvittaessa vastauksia painotetaan niin, että vastaukset edustavat erilaisia ihmisiä oikeassa suhteessa. Puolueiden kannatusta mitattaessa käytetään näiden lisäksi vielä korjauskertoimia, joilla otetaan huomioon edellisten vaalien tuloksia.

Mielipidetutkimuksiin liittyy aina virhemarginaali.

Tarkalleen virhemarginaali tarkoittaa, että todellinen tulos on 95 prosentin todennäköisyydellä virhemarginaalin sisällä. Tuhannen ihmisen haastattelussa virhemarginaali on 1,5 - 3 prosenttiyksikköä. Virhemarginaali vaihtelee tuloksen mukaan niin, että lähellä 50 prosenttia olevissa tuloksissa virhemarginaali on suurin. MT kertoo tulosten yhteydessä aina suurimman mahdollisen virhemarginaalin.

Ajatellaan esimerkkinä, että puolueen kannatus on mittauksessa kymmenen prosenttia ja virhemarginaali kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. Tällöin on viiden prosentin mahdollisuus, että oikea kannatus onkin seitsemän tai 13 prosenttia.

Gallupissa kerrotaan kaikkein todennäköisin tulos. On siis todennäköisempää, että oikea tulos on prosenttiyksikön sisällä kerrotusta, kuin kolmen prosenttiyksikön vaikka virhemarginaali olisikin kolme prosenttiyksikköä.

Virhemarginaalin suuruus riippuu myös siitä, kuinka suuri haastateltavien määrä tutkimuksessa on. Yleisimmin käytetään noin tuhatta vastaajaa, jolla päästää maksimissaan kolmen prosenttiyksikön virhemarginaaliin. Yhden prosenttiyksikön virhemarginaaliin tarvittaisiin jo 10 000 vastaajaa.

Sillä ei ole väliä, kuinka suuri tutkittava joukko on. 1 000 vastaajaa kertoo yhtä luotettavasti suomalaisten tai kiinalaisten mielipiteen.

Jos vastaajista otetaan huomioon vain osa, eli kerrotaan esimerkiksi vain maaseudulla asuvien vastaajien mielipide, virhemarginaali kasvaa selvästi ja tuloksista tulee lähinnä suuntaa antavia.

 

Mielipidemittaukset eivät aina osu oikeaan esimerkiksi vaalituloksen ennustamisessa.

Useimmiten ne kuitenkin osuvat lähelle oikeaa. Tutkimus kertoo vastaajien mielipiteen vastaushetkellä. Vaalien alla ihmisten mielipide voi muuttua vielä viimeisinä päivinä ennen vaaleja.

Vastaustapa voi vaikuttaa siihen, ketkä mielipidekyselyyn vastaavat. MT:n gallupit tehdään pääasiassa internet-paneelissa, johon tuhannet ihmiset vastaavat joka viikko mielipiteitään erilaisiin asioihin. Vastaajat edustavat 18–79 -vuotiaita suomalaisia.

Kysely voidaan tehdä myös puhelimella, mikä on yleisin käytäntö esimerkiksi puoluekannatusmittauksissa.

Myös kysymyksenasettelulla voidaan vaikuttaa vastauksiin. Mielipidetiedustelussa kysymysten tulisi olla selkeitä ja ilman johdattelevia lauseita.

Aina ihmiset eivät vastaa gallupeihin rehellisesti. Niin voi käydä esimerkiksi silloin, kun vastaajan kannattama vastaus ei ole yleisesti hyväksytty. Toiseksi vastaaja voi yliarvioida oman toimintansa, kun hänellä on näkemys siitä, mikä olisi toivottavaa. Voi esimerkiksi olla, että gallup-kyselyssä ihminen sanoo ostavansa aina suomalaista ruokaa. Kaupassa sama ihminen saattaa kuitenkin ostaa ulkomaista ruokaa.

Gallup-uutisia lukiessa kannattaa aina huomioida, mitä vastaajilta on tarkalleen ottaen kysytty, koska tutkimus on tehty ja mikä on tulosten virhemarginaali.

Lue lisää:

Kärjekäs keskustelu turhauttaa varsinkin ikääntyneitä – yli puolet suomalaisista ajattelee, että poliittinen keskustelu on muuttunut epäasialliseksi

Lue lisää

Nuoret ja isot tilat aikovat investoida hanakasti lähivuosina

Uutissuomalaisen gallup: Lähes puolet suomalaisista harkitsee kuntavaaleissa kahden tai useamman puolueen välillä

HS: Perussuomalaiset nousi suosituimmaksi puolueeksi niukasti Sdp:n ohi, vihreiden kannatus palautui

Kansa kaipaa aluepolitiikkaa