Politiikka

Hoitajamitoitusta rahoitetaan kutistamalla yksityisen hoidon Kela-korvauksia ja tehostamalla ostopalveluita

Hoitajamitoituksen toteuttamiseen tarvitaan vuodesta 2024 lähtien ainakin 4 400 uutta hoitajaa, rahoitustarve on 266 miljoonaa euroa, sosiaali- ja terveysministeriö arvioi.
Jussi Nukari
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi hoitajamitoituksesta tiedotustilaisuudessa.

Ympärivuorokautisen vanhuspalvelun hoitajamitoitus kaavaillaan rahoitettavaksi muun muassa yksityisen hoidon Kela-korvauksia supistamalla, ostopalveluita tehostamalla ja digitalisaatiota kehittämällä.

Asiasta kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa.

Hallitus antoi tänään hoitajamitoitusta koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Sisällöllisesti esitys on tiettävästi ollut varsin valmis jo jonkun aikaa, mutta hallitus on neuvotellut pitkään uudistuksen rahoituksesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan mitoituksen toteuttamiseen tarvitaan siirtymäkauden jälkeen eli vuodesta 2024 lähtien ainakin 4 400 uutta hoitajaa. Vuotuinen sijaistarve on vajaa tuhat henkilöä.

Hoitajamitoituksen nostosta johtuva kustannusarvio vuodesta 2024 lähtien on noin 266 miljoonaa euroa.

Ympärivuorokautisen hoivan sitova 0,7:n henkilöstömitoitus tarkoittaisi käytännössä sitä, että jokaista kymmentä hoidettavaa kohti hoivakodissa pitäisi olla seitsemän hoitajaa välitöntä hoitotyötä tekemässä.

Ympärivuorokautisessa hoidossa tehdään yleisesti kolmea vuoroa, ja hoidettavat tarvitsevat hoitoa kaikkina vuorokaudenaikoina joka päivä. Esimerkiksi 30 vanhuksen yksikössä olisi 21 hoitajaa huolehtimassa hoidettavista.

Näistä hoitajista esimerkiksi aamuvuorossa voisi olla seitsemän, illassa seitsemän ja yössä kaksi. Myös vapaalla olevat viisi hoitajaa laskettaisiin mitoitukseen.

Henkilöstömitoituksen on määrä tulla voimaan elokuun alussa, mutta siihen tulisi pitkä siirtymäaika vuoden 2023 aprillipäivään asti. Jo siirtymäaikana mitoituksen täytyy olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Eli esitys nostaisi lain tasolle sen, mikä tällä hetkellä on pelkkä laatusuositus.

Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta kiirehdittiin viime talvena hoitopaikoissa ilmenneiden epäkohtien takia.

Olennaista lakiesityksessä on, että tukipalvelutyö eli esimerkiksi siivous, pyykkihuolto ja ruokahuolto erotetaan lailla ammattihenkilöiden työstä. Näin lähihoitajat saisivat keskittyä hoitotyöhön ja asiakkaisiin.

Tukipalveluita hoitamaan tulee esityksen mukaan varata erillinen resurssi.

Hoitajamitoitukseen laskettaisiin mukaan myös hoiva-avustajat välittömän asiakastyöajan osalta. He eivät voisi olla työvuorossa yksin eivätkä osallistua lääkehuoltoon ilman asianmukaista lääkehuollon koulutusta.

Hoiva-avustajat työskentelisivät lähtökohtaisesti hoidon ja hoivan avustavissa tehtävissä, jotka liittyvät vanhusten perustarpeista huolehtimiseen, kuten esimerkiksi peseytymiseen ja ruokailuun.

Lisäksi esityksessä on tarkennettu, millä edellytyksillä alan opiskelijat voivat osallistua välittömään asiakastyöhön eli millä edellytyksillä heidät lasketaan mitoitukseen.

Lakiesitykseen on pyritty selvittämään henkilöstön saatavuuteen liittyviä keinoja, muun muassa lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutuksen koulutuspaikkoja lisätään. Myös ulkomaisen työvoiman käytön lisäämisestä on keskusteltu.

Tarkoitus on myös lisätä alan houkuttelevuutta esimerkiksi parantamalla työssä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia. Lisäksi on tarkoitus ottaa käyttöön uutta teknologiaa, joka vähentää rutiininomaista työtä ja siten parantaa työn mielekkyyttä.

Hoiva-avustajien koulutuksen sisältöjä pyritään selkeyttämään yhtenäisemmäksi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huojentunut, että asia etenee vihdoin päätöksentekoon. Sen mukaan ympärivuorokautiseen vanhusten hoivaan tarvitaan sitova hoitajamitoitus, koska alan ongelmat eivät ole korjautuneet nykyisen kaltaisilla laatusuosituksilla.

JHL:n mukaan se, että hoiva-avustajat voidaan laskea mukaan 0,7 hoitajamitoitukseen tuo apua lähihoitajien eettiseen kuormitukseen.

JHL vaatii, että hoiva-avustajien tasalaatuinen koulutus on aloitettava välittömästi ja myös palkkoja pitää parantaa, jos vanhustenhoitoon halutaan jatkossa saada ammattitaitoista henkilökuntaa.

Lakiuudistuksen toista osaa eli iäkkäiden kotihoidon palveluiden osuutta on valmisteltu hoitajamitoituksen rinnalla, mutta varsinainen työ alkaa nyt. Tarkoitus on kevään aikana löytää keinoja, miten kotihoidon riittävyyttä voidaan turvata ja sisältöjä vahvistaa.

Kotihoidossa on tällä hetkellä enemmän asiakkaita kuin ympärivuorokautisessa hoivassa, ja asiakasmäärä kasvaa. Kotihoidossa ei ole käytössä hoitajamitoitusta.

Alalle ennakoidun työvoimapulan pelätään pahentuvan, jos nykyiset hoitajat siirtyvät hoivakoteihin töihin, kun ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus säädetään lakiin.

Lue lisää