Politiikka

Vesilaitosten myyntiä vastustetaan kiivaasti – Jyväskylän myyntiaikomus voi toimia esimerkkinä ympäri Suomea

Jyväskylässä vesihuolto menisi energiayhtiön kaupan mukana, jos kaupungin suunnittelema energiayhtiö Alvan vähemmistöosuuden myynti toteutuu.
Petteri Kivimäki
Vesilaitosten myyminen on kansalaisaloitteen mukaan kielletty etenemissuunta. Jyväskylän Kuokkalan vesitorni hallitsee maisemaa kauas.

Parina viime viikkona ajatusta kuntien omistamien vesilaitosten yksityistämisestä on vastustettu kiivaasti.

Vastustus kiteytyi kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin lainsäädäntöä myymisen kieltämiseksi. Se saavutti eduskuntakäsittelyyn vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajan toisena päivänä.

Perjantaina aloitetta oli tukenut jo 83 300 kansalaista.

Sitten maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) lupasi, että vesihuollon yksityistämisen rajoista tehdään selvitys.

Kuluttajaliiton mielestä vesihuoltoa ei saisi yksityistää edes osittain, koska silloin ulkopuolinen omistaja voisi kuluttajan vahingoksi nostaa veden hintoja parantaakseen tuottojaan.

Vesilaitos on kunnassa luonnollinen monopoli, jolla ei voi olla kilpailijoita. Siksi ne halutaan pitää yhteiskunnan omistuksessa.

Yksityistämistä vastustetaan myös sähköverkkoyhtiö Carunan esimerkin vuoksi. Valtio myi Carunan pääomasijoittajille ja sähkönsiirron hinnat nousivat.

Syynä kohulle on Jyväskylässä virinnyt ajatus myydä vähemmistöosuus kunnan omistamasta vesi- ja energiayhtiö Alvasta pääomasijoittajille.

Alva on monialainen yhtiö, josta vesihuolto on vain yksi osa. Hankalaa myyntikuviossa on, että Alva hoitaa sekä kunnan perustehtäviä, että toimii avoimilla markkinoilla.

Alvaan on yhdistetty vesilaitos ja sähköä markkinoilla myyvä energiayhtiö.

Siitä ei voida myydä vain markkinoilla toimivaa energiantuotantoa, sillä vesihuoltoa ei voi erottaa yhtiöstä erilleen, kertoi toimitusjohtaja Tuomo Kantola torstaina Keskisuomalaisessa.

Siksi vesihuolto menisi tavallaan pesuveden mukana energiatuotannon myynnin ohessa.

Vesilaitosten yksityinen omistaminen ei ole aivan tavatonta Suomessa, vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä kertoo.

Yksityisiä vähemmistöomistajia on esimerkiksi Pohjois-Suomessa aiempien omistusjärjestelyjen jäänteinä. Niissä yksityisten osuus on vain joitain prosentteja.

"Jyväskylän suunnittelemassa laajuudessa vesilaitoksen yksityistä omistusta ei Suomessa ole ollut. Yhden laitoksen vähemmistöosuuden myyminen ei vielä dramaattisesti muuttaisi kokonaisuutta, mutta on herättänyt liikehdintää muuallakin", Seppälä sanoo.

Rahapulassa olevat kunnat voivat miettiä, josko Jyväskylän malli toimisi niilläkin.

Seppälä arvioi, että Jyväskylän kokoisen kaupungin vesihuolto on kohtuullisen hyvää ja tuottavaa liiketoimintaa.

Suomessa on noin 400 kunnallista vesilaitosta ja tuhatkunta vesiosuuskuntaa. Osuuskunnat ovat myös yksityisten omistamia, mutta niiden tarkoitus on tuottaa omistaja-asiakkaille palvelua, ei voittoa.

Ajatukset vesilaitosten myymisestä eivät ole uusia. Seppälän mukaan Suomessakin kiersi yrityksiä ostoaikeissa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa.

"Yhtään laitosta ei silloin kuitenkaan myyty. Viimeiset kymmenen vuotta on ollut hiljaista", Seppälä kertoo.

Jyväskylässä kyse on kymmenien, ellei satojen miljoonien eurojen kaupasta.

Alvan edeltäjä Jyväskylä Energia osti toissa vuonna Viitasaaren vesi- ja energiayhtiön. Hinta oli 16 miljoonaa euroa.

Myyntihanke on kaupungin johdon alullepanema, mutta myymisestä päättää lopulta kaupungin valtuusto kaupunginhallituksen esityksestä.

Jyväskylässä järjestettiin torstaina kansalaiskeskustelu, jossa kaupunginjohtaja Timo Koivisto laitettiin lujille. Kritiikkiä aiheutti valmistelusta tihkuneiden tietojen vähyys.

Sanomalehti Keskisuomalainen kuvasi yleisöä kireänä kiehuvaksi.

Lue myös:

Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi etenee eduskuntaan – aloite keräsi tarvittavat nimet heti toisena päivänä

Leppä lupaa selvitystä vesihuollon yksityistämisen rajoista

Lue lisää