Politiikka

Kaupungit täysin riippuvaisia maaseudusta – MTK: Kuntien täytyy antaa mahdollisuus asua maalla

Jo yli viidennes palkansaajista tekee etätöitä. Monipaikka-asuminen lisääntyy.
MTK
Tampereen Naistenlahden voimalaitokseen tulee päivässä 35 hakerekkaa maaseudulta. Auton kyljessä kerrotaan metsänomistajien ja sähkölaitoksen yhteistyöstä.

Kaupungit ja maaseudut elävät symbioosissa eli ovat täydellisesti riippuvaisia toisistaan, MTK:n WSP:ltä tilaamassa selvityksessä todetaan.

"Tätä ei ole vielä oivallettu kunnolla Suomessa. Riippuvuus kertoo, kuinka tärkeää on huolehtia Suomen kaikkien alueiden kehittämisestä", MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola painottaa.

"Symbioosista hyötyvät molemmat osapuolet, nyt on turhaan korostettu vastakkainasettelua", hän huomauttaa.

Selvityksessä on tarkasteltu symbioosia kymmenen osa-alueen kautta, joita ovat muun muassa asuminen, energia, työssäkäynti, rakentaminen ja matkailu.

"Kaupunkien päästövähennykset eivät onnistu ilman maaseudun biopohjaisia raaka-aineita. Kaupunkien rakentaminen on kiviainestuotannon varassa. Lämmitys ei onnistu ilman maaseudun energiapuuta ja tuulivoimaa."

Myös matkailuun tarvitaan kaupunkeja ja maaseutuja. "Matkailu on globaalisti kasvava bisnes ja Suomen houkuttelevuus matkailumaana on kiinni kaupunkien ja maaseudun yhteistyöstä."

Matkailijoita vetää Suomen luonto ja virkistyskäyttö, etenkin vaellus, pyöräily, maastopyöräily, melonta ja eläintenkatselu, joita voi harrastaa lähinnä maaseudulla. Aitous ja paikallisuus ovat valttia.

Heinäkuussa väestö maaseudulla moninkertaistuu ja vastaavasti kaupungeissa vähenee.

Selvityksessä todetaan, että jo pari vuotta sitten viidennes palkansaajista teki etätöitä. Monipaikkainen asuminen lisääntyy. "Se edellyttää kuitenkin sitä, että digitaaliset yhteydet pelaavat, valokuitua tarvitaan nykyistä laajemmin."

Monipaikkaisuus ilmenee erityisesti mökkeilyssä. Mökkejä on selvityksen mukaan yli 500 000 ja varustelu paranee vuosi vuodelta. Nykyisin moni omistaa kaupungin keskustassa kakkosasunnon, jota käytetään viikonloppureissuilla.

Vuosina 2005–2016 kausiväestö on kasvanut harvaan asutulla maaseudulla yli kolmanneksen. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla asuu yli kymmenkertainen väestö heinäkuussa verrattuna tammikuuhun.

Poliitikoista osa jo ymmärtää Mäki-Hakolan mukaan kaupunkien ja maaseudun symbioosin, mutta suurin osa ei täysin. "Tämä tieto tarvitaan esimerkiksi kuntien päättäjille. Kunnissa pitää antaa asukkaille mahdollisuus asua maaseudulla. Sinne tarvitaan koulu, peruspalvelut, kaavoitus ja digi- ja liikenneyhteydet."

"Maaseudun liikenne voi pohjautua älykkäisiin mobiiliratkaisuihin, joita on esimerkiksi Kaikki kyytiin -kampanjassa jo esitetty. Jos uusia ratkaisuja on saatavissa, miksei niitä käytetä?", Mäki-Hakola kysyy.

Yli puolet suomalaisista nuorista haluaisi asua tulevaisuudessa kaupunkien läheisellä maaseudulla lähempänä luontoa, selvityksessä todetaan. Ranskassa hakeudutaan jo pois Pariisista enemmän kuin sinne mennään.

Ruoka tulee maalta, mutta kulutus tapahtuu pääosin kaupungeissa. Kaksi kolmesta elintarvikeyrityksestä sijaitsee maaseudulla. Kiinnostus lähellä tuotettuun ruokaan on lisääntynyt.

Elintarviketeollisuuden liikevaihto oli vuonna 2018 yli 11 miljardia euroa. Vienti puolestaan oli vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan 1,75 miljardia euroa eli ennätyssuuri.

Vienti kasvoi viime vuoden alkupuoliskolla 14 prosenttia verrattuna edellisvuoden lukemiin.

Suomelle elintärkeää on metsävienti. "Jotta vienti pelaa, pitää myös pienten teiden olla kunnossa, muuten puu ei liiku", Mäki-Hakola huomauttaa.

Liikenteen ilmastotavoitteet edellyttävät biopolttoaineiden osuuden kasvua. EU on asettanut tieliikenteen polttoaineille 14 prosentin uusiutuvan energian tavoitteen vuodelle 2030. Suomella sama tavoite on jakeluvelvoitteena 30 prosenttia, mikä lisää vääjäämättä biopolttoaineiden kulutusta.

Hiilinieluja lisätään Taimiteolla, jossa nuoret istuttavat taimia joutoalueille. Potentiaalista metsitettävää aluetta on satatuhatta hehtaaria ja tavoitteena on istuttaa kymmenentuhatta hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä.

WSP:n selvitys löytyy täältä.

Lue lisää