Politiikka

Lakkoase vedetään yhä herkästi esiin, vaikka ay-liike kutistuu

SAK ei ole ollut enää vuosiin miljoonan palkansaajan etujärjestö.
Jaana Kankaanpää
SAK:ssa oli viime vuoden lopussa 874 738 jäsentä. Luku on 23 000 pienempi kuin vuoden 2018.

Tästä keväästä on jo ehditty povata kaikkien aikojen lakkokevättä. Katkolla on monenkirjava joukko työehtosopimuksia yksityissektorin duunareista julkisen sektorin akateemisiin, ja pelkästään kuntasopimusten piirissä yli 400 000 palkansaajaa.

Moni työntekijä kuuluu ammattiliittoon ja ammattiliitot taas keskusjärjestöihin eli SAK:hon, STTK:hon tai Akavaan.

Tuoreet tilastot kertovat kuitenkin, että sitoutuneisuus omiin ammattijärjestöihin on höllentynyt ja sitä kautta myös keskusjärjestöjen jäsenmäärät jatkaneet supistumistaan.

MT kysyi jäsenmääriä ja pyysi erittelemään kokonaismäärästä aktiivisen, työssä käyvien palkansaajien lukumäärän niistä, jotka kuuluvat omiin liittoihinsa opiskelijoina, eläkeläisinä tai vapaajäseninä.

Järjestöt luovuttivat kuitenkin vain kokonaismäärät. Niistä selviää, että SAK:ssa oli viime vuoden lopussa 874 738 jäsentä. Luku on 23 000 pienempi kuin vuoden 2018 lopun 897 870 eli jatkaa aiempien vuosien noin 30 000 vuosittaista jäsenkatoa.

Verkkosivuillaan SAK kertoo edustavansa "noin 900 000" jäsentä. Tällä mittarilla SAK oli viimeisen kerran "miljoonan palkansaajan etujärjestö" vuonna 1994.

STTK ilmoittaa jäsenliittojensa jäsenmääräksi 474 000. Verkkosivuillaan STTK puhuu "noin 500 000" jäsenestä.

Akavan jäsenmäärä nousi tasaisesti vuoteen 2017, mutta kääntyi sitten hienoiseen laskuun. Tuorein luku on vuoden 2018 lopusta: 608 000. Vuoden 2019 luvut valmistuvat vasta helmikuun lopussa.

Keskusjärjestöjen kertomat jäsenmäärät eivät ole kuitenkaan koko totuus. Ilta-Sanomien mukaan kotimaiset keskusjärjestöt ovat toimittaneet jäsenmäärätietonsa Brysselissä toimivalle kattojärjestölleen EAY:lle eli Etucille. Nämä luvut ovat kotimaisten järjestöjen kattojärjestölleen Brysseliin maksamien jäsenmaksujen pohjana, ja ne ovat selvästi kotimaassa ilmoitettuja kokonaismääriä pienemmät.

SAK:lla tämä luku oli viime vuonna 578 000, STTK:lla 325 000 ja Akavalla 430 000 eli kaikilla kolmanneksen kotimaassa kerrottua pienempi.

SAK:sta vastattiin eroon, että "muiden (kuin kokonaisjäsenmäärän) tietojen antamiseen meillä ei ole liitoilta valtuuksia".

Kaksi vuotta sitten MT:lle sanottiin, että myös isompi luku on oikea, sillä se sisältää kaikki jäsenet. Mutta koska liitot eivät erottele SAK:lle jäsenyysperusteita, myöskään SAK ei pysty sitä tekemään ja edelleen, että myös Brysseliin lähetetty jäsenmäärä on vain arvio. Siinä lienevät mukana vain aidosti jäsenmaksuaan maksavat eli työssä käyvät jäsenet.

Yksi ei kaunistele lukuaan: Yleinen työttömyyskassa YTK, joka on kasvanut kohisten. Tämä Loimaan kassana tunnetut "villi" kassa ylitti 400 000 jäsenen rajan kaksi vuotta sitten, ja nyt jäseniä on yli 440 000, joka viides palkansaaja.

Vuonna 2018 ääneen lausuttu tavoite tosin oli saavuttaa puolen miljoonan jäsenen määrä vuoteen 2020 mennessä. Niin ei siis ole käynyt siitä huolimatta, että Suomen Yrittäjät kehotti vuonna 2018 työnantajia maksamaan työntekijöidensä ay-jäsenmaksut riippumattomaan työttömyyskassaan, koska ammattiliitoissa liiton ja kassan jäsenyys menevät ihmisiltä sekaisin.

YTK:n jäsen saa ansiosidonnaisen työttömyysturvan 92 euron vuosimaksulla, kun taas esimerkiksi SAK-laisessa palvelualojen Pamissa pelkkä kassan jäsenyys on 0,5 prosenttia ja koko liiton jäsenyys 1,5 prosenttia työntekijän bruttokuukausipalkasta.

MT kertoi 31. tammikuuta, että yleissitovuus toimii niin, että myös lakosta kieltäytyvät työntekijät saavat samat palkankorotukset kuin lakkoon ryhtyneet. SAK:ssa ei uskottu, että lakko veisi ammattiliitoilta jäseniä, vaan päinvastoin heitä uskottiin tulevan lisää.

Lue lisää