Häkkänen tukee Orpoa kokoomuksen johtoon: "Voi olla, että joskus aikani koittaa, mutta tänä vuonna asia ei ole ajankohtainen minulle" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Politiikka

Häkkänen tukee Orpoa kokoomuksen johtoon: "Voi olla, että joskus aikani koittaa, mutta tänä vuonna asia ei ole ajankohtainen minulle"

Suuren kansansuosion saanut Häkkänen vetoaa perhesyihin ja ikäänsä: "Ei nuorella miehellä ole vielä kiire mihinkään. En ole kisassa, ellei mitään dramaattista tapahdu."
Kari Salonen
"Hallitukselle tulee olemaan kevään vakavin paikka, että maataloudelle kompensoidaan EU-budjetin ja brexitin lovi hallitusohjelman mukaisesti. Toivon, että kirjaus on vakavalla mielellä tehty ja että vihreät ja vasemmistoliittokin ovat sen tajunneet. Maatalouden ei pitäisi jäädä EU-neuvotteluissa vain yhden ministerin harteille, vaan pääministerin pitäisi ottaa painavampi rooli", Antti Häkkänen neuvoo.

Kansanedustaja Antti Häkkänen on saavuttanut eri medioiden kyselyissä suuren kansansuosion ja ohittanut jopa istuvan puheenjohtaja Petteri Orpon suosikkina kokoomuksen seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Kokoomusväki seisoo edelleen Orpon takana, mutta sekin on toivonut kisaa eli Orpolle haastajia. Puolueväki valitsee puheenjohtajan kesäkuussa Porissa.

Antti Häkkänen, kuinka vastaat kansan kutsuun?

"En ole kisassa, ellei mitään dramaattista tapahdu. Politiikassa mitään ei kannata linjata täysin lukkoon, koska jotakin voi tapahtua ja sitten arvioidaan uudestaan. Mutta tällä hetkellä Petteri on ainoa ehdokas, ja hänellä on minun tukeni ehdottomasti."

Häkkänen, 35, sanoo olevansa kiitollinen kannatuksesta ja harkinneensa puheenjohtajuutta, mutta kieltää MT:lle ainakin kolmesti kiinnostuksensa puheenjohtajaksi tänä kesänä.

"Voi olla, että joskus aikani koittaa, mutta ei nuorella miehellä ole vielä kiire mihinkään. Minulla on pieni tytär kotona ja hektinen pikkulapsiperhe, eli ei ole monestakaan syystä minun aikani tai vuoteni. Työntöä on kovasti, mutta ei tänä vuonna kyllä pyrkyä. Asia voi olla ajankohtainen tulevaisuudessa mutta ei tällä hetkellä."

Varapuheenjohtajana Häkkänen haluaa jatkaa.

Oppositiossa olemisessa on selvästi opettelemista, sillä Häkkäsellä on paljon neuvoja hallituksen suuntaan.

Ensinnäkin hänestä "on perin kummallista", että porvarienemmistöisen eduskunnan maassa on vasemmistovetoinen hallitus.

"On vähän outoa, että laput silmillä hypättiin vasemmiston kelkkaan", hän suomii keskustaa.

"Keskustan kansanedustajat tekivät aikamoisen virhearvion siinä, että viime vaalikauden politiikan suunta alueiden Suomen tai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta olisi ollut huono. Nimenomaan järkevää on laittaa talouden pohja kuntoon."

Hän olisi nähnyt keskustalla "yhteistä rajapintaa" sekä kokoomuksen että etenkin perussuomalaisten kanssa suhteessa maaseudun yrittämiseen ja luonnonvaroihin. Hän kertoo viestineensä tästä toukokuussa keskustalle.

"Viime vaalikauden hallituspohjalta olisi voinut syntyä jotakin järkevää, josta olisi voitu ainakin keskustella, myös perussuomalaisten kanssa. Asioita kannattaa hoitaa asiat, ei mielikuvat ja tuntemukset, edellä. Kansanvalta halvaantuu, jos kaikki alkavat kiihottaa mieliään, jos näkee toisen puolueen ihmisiä."

Kaupungistuminen ei Häkkästä sinänsä hätkäytä.

"On lyhytnäköistä väittää, että talouskasvu vääjäämättä keskittyisi vain tietyille alueille. Poliittisilla päätöksillä on keskeinen merkitys sille, mikä Suomessa on jatkossa mahdollista. Kaikki Suomen voimavarat ja alueet pysyvät mukana kehityksessä, kun kasvunmoottoreina ovat kaupunkien lisäksi myös pienemmät kunnat."

Häkkäsen mukaan yhteisöveron lasku vuonna 2014 synnytti esimerkiksi Äänekosken tehtaan, puukauppaa ja tutkimustoimintaa.

"Monet pienten kuntien perheyritykset uskalsivat taas investoida."

Häkkäsen perheellä on Mäntyharjulla maa- ja metsätaloustila, jonka pellot ovat vuokralla.

Hänen mukaansa edellinen hallitus loi talouspolitiikallaan ja 80 toimenpiteellä kasvua ja 115 000 työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

"Pienen kunnan edustajana voin sanoa, että ei ole parempaa aluepolitiikkaa kuin että firmat kasvavat ja pystyvät maksamaan veroja. Sieltä ne vanhustenhoitajien palkkarahat tulevat."

Nykyhallitus ei ole yhteyttä kuitenkaan ymmärtänyt.

"Oppivelvollisuuden pidentäminen ja hoitajamitoitus lisäävät kuntien maksutaakkaa ilman, että työllisyys samalla paranisi kunnissa. Aluepolitiikan näkökulmasta on tuhoisa tie ajaa kuntatalous kriisiin ja verot tappiin, koska silloin yritteliäisyyden edellytykset ja elinvoima alueilla heikkenevät."

Ihmisten arkea varten Häkkänen toivoo hallitukselta kokonaiskustannusten hallintaohjelmaa, jotta kotitalouksien arjen hinta saataisiin näkyviin.

"Kun ministerit nyt kauhistelevat yksittäistapauksena Carunaa, pitäisi katsoa kaikki kustannuspaineet sähkönsiirtohinnoista ja apteekkarien katteista ruokaan ja liikkumiseen. Viisaasti säänneltynä ja valvottuna yritysten kilpailu laskee ihmisten arjen kustannuksia", Häkkänen sanoo.

Kustannusten nousu taas vaikeuttaa asumista ja yrittämistä.

"Jos etäisyydet ja kumipyöräliikenteen hinta muodostuvat isoksi kustannustekijäksi, Mäntyharjusta alkavat firmat lähteä. Esimerkiksi linja-autouudistus oli hyvä, mutta taksiuudistus sählättiin ministeriössä", Häkkänen vertaa.

Lue lisää

Sinilevän torjunta ei saa unohtua talveksi

Suomen kannat maataloudesta kuultu EU:n elvytyksessä – Marin: "Viimeisin ehdotus mennyt oikeaan suuntaan"

Aluepolitiikka osa varautumista

EU-komission elvytyspaketti ei menisi sellaisenaan läpi Suomessa – maaseudun kehittämisen rahoitus edelleen yksi prioriteeteista