Politiikka

EU:n rahoitusneuvottelut patissa – Suomen maatalouskannat kohtaavat vain muutaman jäsenmaan kanssa

EU-johtajat neuvottelivat läpi yön. Tulokset eivät ole vielä näköpiirissä, ja maataloustuet jakavat jäsenmaita.
Juha ROININEN / EUP-IMAGES
Maataloudesta puhuttaessa suurin osa jäsenmaista ajaa maatalouden perustukien rahoitusta, eli niin kutsuttua maatalouden ykköspilaria.

Euroopan unionin rahoitusneuvottelut jatkuvat toista päivää Brysselissä. Kyseessä on seitsemälle vuodelle rakennettava rahoituskehys, joka kertoo, kuinka paljon jäsenmaat maksavat EU-kassaan vuosina 2021–2027.

Yhteisymmärrystä ei ole vielä näköpiirissä, Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) vahvistaa ennen toista huippukokouspäivää.

"Tällä hetkellä näyttää siltä, että maat ovat aika kaukana toisistansa. En osaa sanoa saavutetaanko tänään sopua vai ei. Jos haluamme saavuttaa yhteisymmärryksen, kaikkien pitää tulla vastaan."

Keskustelut ovat tähän mennessä antaneet viitettä siitä, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotus ei ole saanut jäsenmailta riittävää kannatusta. Michelin ehdotus vuosien 2021–2027 budjetin kokonaistasoksi on yli 1094 miljardia euroa, mitä muun muassa Suomi on pitänyt liian korkeana.

Tiukin "prosenttijengi" on kuuleman mukaan edelleen tiukasti poteroissaan. Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Hollanti eivät halua budjetin kokonaistason nousevan piiruakaan.

"Suomi ei ole kaikkien tiukimpien maiden mukana", Marin vahvistaa.

Suomen tärkeimmät tavoitteet ovat budjetin kohtuullinen kokonaistaso, maatalouden kehitysrahoituksen turvaaminen ja oikeusvaltioperiaatteen pitäminen osana budjettia. Nämä prioriteetit on Marinin mukaan kerrottu EU-päättäjille viime yönä.

Suomen maatalouskannat poikkeavat valtaosan jäsenmaiden kannoista. Samanlaisia toiveita kuin Suomella – eli säilyttää maaseudun kehittämistuen vahva rahoitus – on ainakin Itävallalla ja Slovenialla.

Maataloudesta puhuttaessa suurin osa jäsenmaista ajaa maatalouden perustukien rahoitusta, eli niin kutsuttua maatalouden ykköspilaria. Suomen saannot EU:lta ovat perinteisesti tulleet kakkospilarin eli maaseudun kehittämisen kautta, minkä takia se on yksi Suomen prioriteeteista.

Maaseudun kehittämistuet ovat kansallisesti osarahoitettua, ja niitä on käytetty Suomessa muun muassa ympäristökorvauksiin, epäsuotuisten alueiden tukiin ja eläinten hyvinvointikorvauksiin.

Torstaina Marin kertoi, että Suomelle voitaisiin rakentaa maatalouteen erillisjärjestely, jos Suomen maataloustavoitteeseen ei muuta kautta päästä. Toistaiseksi neuvottelut eivät kuitenkaan ole edenneet siihen pisteeseen.

Lue myös:

Pääministeri Marin väläytti mahdollisuutta maatalousrahojen "erillisjärjestelyihin" – Suomi pitää kiinni maataloudesta tänään alkavissa EU:n rahoitusneuvotteluissa

Toimittajalta: Rahoitushuippukokous tarkoittaa yöttömiä öitä ja alati rullaavia Excel-tiedostoja

Lue lisää