Politiikka

Rahoitusneuvottelut keskeytyivät – maatalouteen yritettiin muotoilla uutta mallia, joka ei lähtenyt lentoon, "jäsenmaiden kannat liian kaukana toisistaan"

Maatalouden rahoitusta yritettiin hilata ylöspäin. Rahoitusneuvottelut päättyivät tuloksettomina.
Petteri Kivimäki
Sanna Marin piti neuvotteluiden suuntaa oikeana.

Euroopan unionin budjettineuvottelut ovat päättyneet tällä erää ilman tulosta.

"Kävi selväksi, että maiden kannat ovat liian kaukana toisistaan. Viimeisimmässä versiossa tultiin lähemmäksi meidän näkemystämme, muttei riittävästi", Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi heti neuvottelujen päätyttyä.

Ennen viimeisen työistunnon alkua Euroopan komissio oli pedannut jäsenmaiden johdolle suunnitelman, jolla pattitilannetta yritettiin helpottaa.

Sen perusteella maataloudelle olisi ohjattu 4,4 miljardia euroa enemmän kuin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel aiemmin ehdotti. Kaksi miljardia euroa tästä olisi suunnattu tulotukiin käytettävään "ykköspilariin" ja 2,4 miljardia euroa maaseudun kehittämisen "kakkospilariin".

Ehdotus ei kuitenkaan lähtenyt lentoon, ja kokous päätettiin nopeasti sen tultua julki.

Suomen mukaan suunta neuvotteluissa oli oikea, mutta vielä riittämätön ratkaisuun. Suomen tavoitteena on ollut nostaa maaseudun kehittämisvaroja 7,5 miljardilla eurolla Michelin ehdotusta korkeammalle tasolle.

"Oltiin tultu puoliväliin siitä, mitä Suomen puheenjohtajamaana esittelemässä neulottelulaatikossa oli. Meidän näkökulmastamme tämä ei ollut vielä riittävä taso", Marin vahvisti.

Erillisjärjestelyistä tai "kirjekuorista", joita Suomi voisi saada hyvitykseksi maaseudun kehittämistukien mahdollisille leikkauksille, pidettiin myös tiiviisti esillä.

"Totta kai olemme pitäneet esillä kahdenvälissä neuvotteluissa kaikkia Suomelle tärkeitä kysymyksiä ja keskustelleet myös tästä mahdollisuudesta, mutta oli selvää, että kokonaisratkaisun osalta jäsenmaiden kannat olivat vielä niin kaukana toistaan, että tällaiseen yksityiskohtaiseen keskusteluun emme vielä tässä vaiheessa päässeet."

Twitterissä julkaistun komission työpaperin perusteella budjetin kokonaistaso olisi 1,069 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Prosenttijengi, eli Tanska, Hollanti, Ruotsi ja Itävalta, ovat vaatineet budjetin koon rajoittamista yhteen prosenttiin.

Suomi on kertonut hakevansa keskellä maltillista 1,06 rahoitustasoa.

Marinin mukaan tiukkaa budjettikuria hakevat prosenttimaat eivät yksin olleet ratkaisun vesittymisen syynä.

"Ei ole kyse vain prosentin tason maista vaan ylipäätänsä jäsenmaat ovat aika kaukana toistaan."

Juttua päivitetty uusilla tiedoilla klo 21.26

Lue lisää aiheesta:

EU:n rahoitusneuvottelut patissa – Suomen maatalouskannat kohtaavat vain muutaman jäsenmaan kanssa

Etienne Ansotte
Vasemmalta oikealle: Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Lue lisää