Politiikka

Brittien EU-erolle kolme ehtoa: ripeys, oikeudenmukaisuus ja sisämarkkinoiden toimivuus

Politiikka 08.09.2016

Ministeri Mykkänen haluaa Britannian erolle selvät ehdot, jotteivät britit vain nouki rusinoita pullasta. Silti britit kannattaa pitää mukana sisämarkkinoilla, jotta kauppa voi jatkua.


Markku Vuorikari
Suomen viennistä Britanniaan kolmanneksen muodostaa metsäteollisuus. Sahatavaran viennissä Britannia kuuluu tärkeimpiin ostajiin.

Suomella on Britannian eron toteutukselle kolme ehtoa, jotka ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) vei EU:n kauppapolitiikan komissaarille Cecilia Malmströmille keskiviikkona.

Ensiksikin eroprosessi tulisi kyetä viemään läpi mahdollisimman ripeästi, vaikka jäsenyyden purkaminen on erittäin monimutkainen hanke.

Käytännössä siihen menee vähintään 2,5 vuotta, jonka ajan nykyinen lainsäädäntö niin sisämarkkinoiden kuin kansainvälisen kaupan osalta on siis voimassa.

Torstaina pidetyssä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n seminaarissa aikataulua epäiltiin jo lähtökohtaisesti liian optimistiseksi. Onhan esimerkiksi pelkästään TTIP-kauppasopimusta valmisteltu Yhdysvaltain kanssa jo kaksi vuotta ilman tietoa siitä, syntyykö sopimus.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies visioi Britannialle asemaa EU:n talouskumppanina, joka vastaisi jäsenyyttä muutoin paitsi ihmisten vapaan liikkuvuuden osalta. Näin sillä olisi mahdollisuus jopa vaikuttaa unionin päätöksentekoon ilman, että se kuitenkaan on tekemässä lopullisia päätöksiä.

Britannia on edelleen pidettävä tarpeeksi kytkettynä EU:n sisämarkkinoihin muun kuin maahanmuuton osalta, Mykkänenkin myönsi.

Tämä tarkoittaisi, että tavara- ja palvelukauppa sekä rahaliikenne EU-maiden ja Britannian välillä voisi jatkua lähes nykyisellään. Joskin Mykkänen myönsi, että joitain toiveita tullien suhteen saattaa herätä herkkien tuotteiden suojaamiseksi. Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa, mitä ne voisivat olla.

Eron tulee kuitenkin olla rahan- ja vallanjaon suhteen oikeudenmukainen. Se ei siis voi tapahtua niin, että Britannia vain noukkii rusinat pullasta, hän painotti.

"Ei voida ajatella, että EU:ssa olisi maksajien ydinjoukko ja sitten ulkokehällä maat, jotka saavat lähes samat edut. Moni muukin jäsenmaa alkaisi kysyä, kummalla puolella kannattaa istua", hän huomautti.

Norjalla on EU:n kanssa sopimus, jonka ansiosta maa käytännössä osallistuu EU:n sisämarkkinoihin. Vastapainoksi se maksaa sopimuksestaan hyvän hinnan jäsenmaksuina EU:lle ilman, että se pääsee vaikuttamaan unionin päätöksentekoon.

Britannian ei uskota taipuvan tähän, koska maahanmuuton rajaaminen on keskeinen syy eroon. Lisäksi britit tuskin ovat valmiita maksamaan yhtä paljon kuin Norja, Jyri Häkämies totesi.