Politiikka

EK trimmaa itseään tupon ulkopuoliseen elämään

Politiikka 14.09.2016

Toimitusjohtaja muuttaa organisaatiota, henkilöstömuutoksista tiedotetaan myöhemmin.


Elinkeinoelämän keskusliitto
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitalo Helsingin Etelärannassa.

Työnantajia edustava Elinkeinoelämän Keskusliitto EK muuttaa toimintaansa vastaamaan uusia tehtäviään.

Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehelle on annettu tehtäväksi työstää liitolle uutta organisaatiota, joka luo parhaat mahdolliset edellytykset päästää liiton uusiin tavoitteisiin, hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kertoi keskiviikkona.

Aikaa on "seuraavat viikot", ja sen jälkeen kerrotaan lisää.

EK:n on uumoiltu trimmaavan koneistoaan ja povattu jopa yt-neuvotteluita siksi, että liitto muutti toukokuussa sääntöjään. EK ei enää istu työmarkkinoiden neuvottelupöydässä, vaan neuvottelut hoidetaan toimialaliittojen kesken.

"Tupojen aika on ohi", Häkämies sanoi. EK:n hoidettavaksi jää edelleen työlainsäädäntöön, työn sivukuluihin, palkkatilastoihin, kannustinloukkuihin, soteen ja maahanmuuttajiin liittyvät linjaukset ja taustatyö.

Myös niin sanotusta Suomen mallin eli uuden palkanmuodostusmallin rakentaminen on liittovetoista.

Kumpikin johtaja kiisti, että liiton uudistumisen taustalla olisi Metsäteollisuus ry:n eroaminen EK:n jäsenyydestä vuodenvaihteessa. Myös finanssialan kerrotaan harkitsevan lähtöä.

Vähentääkö organisaatiomuutos EK:n valtaa tai ei, on Alahuhdan mukaan samantekevää.

"Emme katso sitä, vaan sitä, mikä on hyväksi Suomelle."

Alahuhta haluaa Suomen uudistuvan, koska digitalisaatio, globalisaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen muuttavat yritysmaailmaa.

Myös Suomen taloustilanne verrattuna muihin EU-maihin heikohko, ja sijaintipaikka "karu".

"Suomi on pudonnut pois kilpailukykyä mittaavan IMD-indeksin mukaan Pohjoismaiden verrokkiryhmästä. Ruotsi on nyt viides, Tanska kuudes, Norja yhdeksäs ja Suomi 20", Alahuhta perusteli koko Suomen muutoksen tarvetta.

EK:n missioina on nyt "Tuemme Suomen uudistumista ja kasvua" ja "Suomi yritysten toimintaympäristönä muiden Pohjoismaiden tasolle", ja Alahuhdan mukaan ek-läiset pitävät nämä mielessään mennessään työpaikalleen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit