Politiikka

EU määrää: Suomen vähennettävä kasvihuonekaasujen päästöjä 39 prosenttia

Bulgarian ei tarvitse vähentää päästöjä lainkaan. LULUCF tunnustaa puutuotteiden sitovan hiiltä.
Joel Rosenberg
Suomen tavoite vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä on EU:n kovimpia.

Suomi joutuu vähentämään päästökaupan ulkopuolisten alojen kasvihuonekaasujen päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta, selviää Euroopan komission tänään julkistamassa kesäpaketissa.

"Se on kova tavoite ja tulee meille kalliiksi", MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kommentoi.

Suomi on suurimpien vähentäjien joukossa. Ruotsin ja Luxemburgin vähennysprosentti on 40. Pienimmät ovat Bulgarian nolla ja Romanian kaksi.

Päästökaupan ulkopuolella olevat alat ovat maatalous, liikenne, lämmitys ja rakentaminen. Niiden osuus EU:n päästöistä on lähes 60 prosenttia.

Kesäpaketin tarkoituksena on linjata keinoja, joilla EU pyrkii vuoden 2030 ilmastotavoitteisiin.

Tavoitteena on, että kasvihuonekaasujen päästöjen täytyy laskea 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Kesäpaketti sisältää myös maankäytön ja sen muutosten sekä metsätalouden (LULUCF) linjaukset.

Ensivaikutelma linjauksista on, että moni maa- ja metsätaloudelle tärkeä kirjaus on esitykseen sisällytetty, mutta miten ne lasketaan käytännössä, on auki.

Esitys esimerkiksi hyväksyy sen, että puutuotteet sitovat hiiltä. Tapa jolla, hiilen varastoituminen lasketaan, ei ole esityksessä.

Puutuotteista, jotka otetaan huomioon, on mainittu paperi, puupaneelit ja sahattu puu.

Aamupäivällä Euractiv -verkkolehti ja Helsingin Sanomat kirjoittivat, että Euroopan komissio ei tunnusta metsänhoidon ja -käytön lisäävän metsien kykyä imeä hiilidioksidia.

Euractivin mukaan komissio vetoaa siihen, ettei metsien hoitamisen vaikutuksista metsän kasvuun ole olemassa EU:n laajuisia luotettavia tietoja.

Pietolan mukaan kestävä metsien käyttö ei ole riittävästi esillä esityksessä.

Suomelle tärkeä on mahdollisuus joustoihin LULUCF:n ja taakanjaon alojen välillä. Esimerkiksi Suomessa maatalous päästää enemmän hiiltä kuin sitoo. Metsät puolestaan sitovat enemmän kuin päästävät. Maatalouden päästöjä siis voidaan korvata metsän imemällä hiilillä.

Joustoon liittyy yksi suuri kysymys, johon esitys ei anna vastausta: Huomioiko se ainoastaan metsän pinta-alan lisääntymisen.

"Suomessa on vähän peltoa ja paljon metsää. Meidän peltomaat sitovat hiiltä ja jos sitä ei oteta huomioon, on se huolestuttavaa", Pietola sanoo.

"Viljellyt nurmet ovat joustossa mukana, mikä on hyvä. Suomen jousto-osuus on pieni verrattuna esimerkiksi Irlantiin ja alimitoitettu Suomen potentiaaliin sitoa hiiltä", Pietola jatkaa.

Irlanti on ajanut joustoja, sillä siellä on tavoite lisätä metsien pinta-alaa istuttamalla lisää metsää. Suomessa metsän lisääminen istuttamalla uusia metsiä ei ole vastaavasti mahdollista.

Irlannin joustovara on 26,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Suomen luku on 4,5 miljoonaa tonnia.

Juttua päivitetty 15.22. Lisätty täsmennys siitä, että päästövähennys koskee vain päästökaupan ulkopuolisia aloja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Etujärjestöpolitiikkaa vai yhteistyötä?

Metsäkeskusteluun tarvitaan selkeyttä

Itä-Lapin kunnat puolustavat Kemijärven biojalostamohanketta: "Aluetta on käytetty jo pitkään raaka-ainereservaattina"