Politiikka

EU työntää kiilaa veronkierron rattaisiin

Politiikka 03.11.2016

Verot eivät enää ole EU-maiden oma asia, sillä EU aikoo puuttua veron­kiertoon. Tietovuodot vauhdittivat muutosta.


Jukka Pasonen

EU on päättänyt hillitä veronkiertoa ja yritysten aggressiivista verosuunnittelua.

Konkreettisin esimerkki on EU:n puuttuminen yritysten ja valtioiden välisiin verosopimuksiin.

Niissä valtio tarjoaa suuryrityksille alhaisia veroja ja vastineeksi yritys lupaa jäädä maahan. Pienille tai keskisuurille yrityksille sopimuksia ei tarjota.

”Se on laitonta valtion tukea, joka vääristää kilpailua. Siihen puuttumalla päästään parhaiten kiinni veronkiertoon”, talous- ja raha-asioiden valiokunnan meppi Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) sanoo.

Verosopimukset ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta nyt niistä on alettu rangaista EU:n kilpailusääntöjen vastaisina.

Suurin on tietokoneyhtiö Applen elokuussa saama 13 miljardin euron sakko maksamattomista veroista vuosilta 2003–2014. Mätkyjä ovat saaneet myös kahvilaketju Starbucks Hollannissa ja autonvalmistaja Fiat Luxemburgissa.

Euroopan komissio on muutenkin ollut aktiivinen. Heinäkuussa julkaistiin ehdotus veronkiertodirektiivistä, ja syyskuussa tartuttiin arvonlisäveron ongelmiin.

Konkreettinen muutos on EU-maiden veroviranomaisten välinen tietojen vaihto, joka alkaa ensi vuonna. Se koskee yrityksiä, joilla on yli 750 miljoonan euron liikevaihto. Suomessa sen kokoisia yrityksiä on satakunta.

Lisäksi komissio esittää yhtiöverouudistusta, joka suuntaisi verot niihin maihin, joissa myös voitot syntyvät. Uudistus poistaisi kansallisia eroja, joita käytetään hyväksi niin kutsutussa aggressiivisessa verosuunnittelussa.

Euroopan parlamentissa tietovuodot Panaman ja Luxemburgin veroparatiiseista ovat vauhdittaneet ilmapiirin muutosta.

”Viisi vuotta sitten veronkierrosta ei EU:ssa pystytty edes puhumaan, sillä verotus on ollut pyhästi kansallinen asia”, Ruohonen-Lerner sanoo.

Kesäkuussa perustettiin tutkintavaliokunta selvittämään Panaman tietovuodon merkitystä. Valiokuntaan kuuluvat Suomesta Ruohonen-Lerner ja Sirpa Pietikäinen (kok.).

”Veroparatiiseihin liittyy paljon sekä laillista että laitonta toimintaa. Siksi se on monimutkaista. Tehtävä on aiheuttaa painetta, jotta löytyisi keinoja parantaa tilannetta”, Ruohonen-Lerner sanoo.

Työ on kuitenkin hidasta ja yksimielisyyttä keinoista on vaikea saavuttaa.

Ruohonen-Lerner muistuttaa, että yrityksiä houkuttelevat maat hyötyvät verosopimuksista.

Komissiossa asiaan puututtiin jo ennen tietovuotoja. Veronkiertodirektiivin juuret ovat vuodessa 2013, kun talous- ja kehitysjärjestö OECD linjasi veronkierron vaikeuttamisesta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT