Politiikka

Hallituksella on kova työ EU:n metsälinjausten muuttamisessa – komissio, neuvosto ja parlamentti eri mieltä Suomen kanssa

Kaikki joilla on lulucf-valtaa, ovat tällä hetkellä Suomen linjaa vastaan. Suomi ei kuitenkaan ole ongelmineen yksin.
Studio Korento - Harri Mäenpä
EU:n puheenjohtajamaa Viron pohjapaperissa on lulucf:stä on hiilipäästöjen kompensaation mahdollisuus. Sen merkitystä Suomelle ei ole vielä laskettu.

Keväällä kymmenen metsäistä EU-maata lähetti Euroopan komissiolle kirjeen, jossa vaadittiin muutoksia metsien hiilinielujen laskentatapoihin.

Viime viikolla maatalousministerien kokouksen aikaan samanhenkisessä seminaarissa oli 13 maata.

Kirje ja seminaari ovat osa Suomen työtä kertoa muille jäsenmaille ja komissiolle laskutapojen epäreiluudesta Suomelle.

”Kaikkiin maihin”, vastasi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kysymykseen maista, joihin Suomi pyrkii vaikuttamaan.

Seminaarissa olivat mukana myös Saksa ja Ranska. Ne eivät allekirjoittaneet vetoomusta keväällä ja Saksa on selvästi eri linjoilla kuin Suomi.

Ranskan mielipide on vielä hieman epäselvä vaalien läheisyyden vuoksi.

Nämä kaksi maata ovat erittäin tärkeitä lopullisen päätöksen kannalta.

Leppä myönsi, että ne olivat kokouksessa kuunteluoppilaan roolissa.

Suomi haluaa muutosta maankäytön ja sen muutoksien sekä metsätalouden lulucf-sääntöjen vertailuvuosiin.

Ne ovat epäreilut, sillä jos Suomen hakkuut ylittävät vertailuvuosien hakkuut, katsotaan Suomen metsät hiilen päästölähteeksi.

Todellisuudessa metsät ovat hiilinielu. Vaikka hakkuut lisääntyisivätkin, metsät kasvavat hakkuita enemmän.

Työtä Lepällä ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisella (kesk.) riittää, sillä kaikki, joilla lulucf-lainsäädännössä on valtaa, ovat vertailuvuosien puolella.

Komission alkuperäinen lakiesitys on Suomen kannalta huonoin. Siinä vertailuvuodet ovat 1990–2009. Silloin Suomessa oli pahin lama ja hakkuut alhaalla.

Hieman parempi on ympäristövaliokunnan kanta, jossa vertailuvuodet 2000–2012 ovat lähempänä nykyaikaa.

Puheenjohtajamaa Viron tekemässä jäsenmaiden neuvoston pohjapaperissa on vertailuvuosina 2000–2009.

Lopullinen sopu lulucf:stä etsitään näiden kolmen välisissä kolmikantaneuvotteluissa.

Vertailuvuosien poistamisen kannalla ovat parlamentin maatalous- ja ympäristövaliokunnat.

Näillä on kuitenkin vain asiantuntijan vaikutusvaltaa, sillä ympäristövaliokunta on tämän lain vastuuvaliokunta.

Pelissä on kuitenkin monta kohtaa, joihin Suomi voi vaikuttaa.

Viron esityksessä on tällä hetkellä poikkeus päästöjen kompensaatiosta.

Sen merkitys Suomelle on vielä auki. Periaate on, että hiilinielulla voi korvata muualla syntyviä päästöjä.

Lepän mukaan Virossa ymmärretään Suomen näkökannat. Samaa mieltä oli keskustameppi Anneli Jäätteenmäki pari viikkoa sitten.

Virolle komission esitys ei ole eduksi, mutta EU:n puheenjohtajamaana sillä on poliittisia paineita saada tulosta. Siksi se ainakin harkitsee myös itselleen heikompaa vaihtoehtoa.

Ruotsille vertailuvuodet eivät ole yhtä iso ongelma kuin Suomelle. Se johtuu siitä, että Ruotsi on hakannut lähes koko vuotuisen kasvun verran joka vuosi. Sen takia vertailulla ei ole niin väliä.

Ruotsi ei allekirjoittanut kirjettä keväällä, mutta on kuitenkin vertailuvuosissa Suomen linjoilla.

Muuten jäsenmaiden mielipiteet ovat jakautuneet. Suomen linjoilla on maita, joissa on paljon metsiä. Metsistä paljaat maat puolestaan ovat vertailuvuosien kannalla.

Suomelle on eduksi, että ympäristövaliokunta myöntää puurakentamisen edut.

Parlamentin linja näyttää vahvalta. Ympäristövaliokunnan kanta ei enää muutu, sillä siitä on äänestetty.

Koko parlamentin kanta, jolla kolmikantaneuvotteluihin lähdetään, ratkeaa kuitenkin täysistunnon äänestyksessä syksyllä.

Myös parlamentin puolueet ovat jakautuneet kahtia. Alde-puolueen meppi Nils Torvalds (r.) arvioi 5.7., että ympäristövaliokunnan linjaus voi kääntyä.

Valiokunnan äänestyksessä yksikään puolue ei ollut yhtenäinen.

Lulucf-säännöt sitovat metsät osaksi EU:n ilmastonmuutospolitiikkaa.

EU:n jäsenmaiden kantoja Lulucf-sääntöihin

Näiden maiden pääministerit allekirjoittivat lulucf-kirjeen Euroopan komissiolle:

Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Itävalta, Kroatia, Romania, Tsekki, Slovenia ja Slovakia.

Slovenian kutsumaan lulucf-seminaariin osallistuneet maat:

Suomi, Ruotsi, Puola, Romania, Itävalta, Bulgaria, Tsekki, Slovakia, Slovenia, Kroatia, Saksa, Latvia ja Ranska. Kaikista maista paikalla ei ollut ministeriä.

Lue lisää

Metsänomistaja hyötyy EU:n uudesta nielulaskennasta – komissio suunnittelee hiilisertifikaattia, joilla metsänomistajien hiilinielut tulisivat osaksi päästökauppaa

EU:n Suomelle ehdottama nielutavoite todennäköisesti mahdollistaa hakkuiden lisäyksen – Leppä: "Uskon tämän tapahtuvan"

Suomelle 17,8 miljoonan tonnin nielutavoite, bioenergian korjuulle rajoituksia – EU:n historiallinen ilmastopaketti ehdottaa täyskäännöstä

EU-komissio julkaisee keskiviikkona hallitusta repiviä ilmasto- ja energiaesityksiä, jotka vaikuttavat metsänomistajiin ja metsäteollisuuteen – "Tässä keskustellaan siitä, paljonko annamme siimaa komissiolle"