Politiikka

"Helsingin pöhinässä ruoka-asiat kiinnostavat aivan eri tavalla kuin aikaisemmin"

Jos ravintolassa tarjottava liha ei ole kotimaista, ei sitä ainakaan haluta mainostaa kuten vielä 2000-luvun alussa, arvioi MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.
Hanna Lensu
Maatalousjohtaja Johan Åberg (vasemmalla) keskusteli Harjavallassa muun muassa Itikka Osuuskuntaa edustaneen Ahti Ritolan kanssa. Tuottajajärjestön kokoukseen saapui tuvan täydeltä väkeä maanantai-iltana.

Ruoka-asiat ovat kovempi juttu pääkaupungissa kuin maakunnissa osataan ajatellakaan, sanoi viljelijäjärjestö MTK:n tuore maatalousjohtaja Johan Åberg maanantai-iltana Harjavallassa pidetyssä Satakunnan tuottajaliiton kevätkokouksessa.

"Kun tulin MTK:hon ensimmäisen kerran töihin vuonna 2004, tuontiruuan paine oli paljon suurempi kuin nykyään. Ehkä sitä ei täällä niin huomaa, mutta tuolla Helsingin pöhinässä ruoka-asiat kiinnostavat aivan eri tavalla kuin aikaisemmin."

Sama kiinnostus näkyy Åbergin mukaan eduskunnassa, kaupoissa ja paremmissa ravintoloissa.

"Nykyään kukaan ravintoloitsija ei enää halua mainostaa, että tarjolla on ulkomaista lihaa. Jos liha ei ole kotimaista niin sitten siitä ollaan hiljaa."

Åberg aloitti MTK:n maatalousjohtajana tämän kuun alussa. Hän kertoi viljelevänsä itsekin Nauvossa Varsinais-Suomessa muun muassa varhaisperunaa ja öljykasveja. Hän siirtyi maatalousjohtajaksi ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n toiminnanjohtajan paikalta.

Åberg esitteli satakuntalaisille EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen valmistelua, jossa koetetaan löytää ratkaisuja muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tukijärjestelmän yksinkertaistamiseen.

"Olette varmaan seuranneet yleistä keskustelua, jossa suurin piirtein esitetään lihansyönnin lopettamista ja muuttoa metsän keskelle kojuun asumaan. Tällainen ei ole realismia – parasta ympäristön suojelua ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä on tuottaa aiempaa tehokkaammin. Ei niin, että tuotetaan puolella teholla."

Hän muistutti, etteivät tuottajajärjestöt ole ihan syyttömiä siihen, että tukijärjestelmä on monimutkainen. Jos kaikki rönsyt karsittaisiin, se näkyisi viljelijöiden tilipussissa.

"Viimeksi tehdyssä isossa muutoksessa Saksa valitsi linjan, että siellä on tasatuki koko maassa eikä mitään muita tukijärjestelmiä laajassa mittakaavassa. Silloin tukijärjestelmä ja valvonnat ovat yksinkertaisia, ja myös sanktioiden riski pienenee."

Tällainen muutos ei Åbergin mukaan ole tuottajajärjestön tavoite, mutta jonkinlainen kompromissi tai ainakin viljelijöiden kannalta oikeudenmukaisempi järjestelmä tarvittaisiin.

Kokouksessa pohdiskeltiin myös maataloustuotannon markkinointia. Porilainen Ilkka Mattila kysyi, olisiko mahdollista kerätä jonkinlaista kohdennettua jäsenmaksua markkinointiin, jossa korostettaisiin esimerkiksi suomalaisten tuotantoeläinten tarkkaa lääkitsemistä ja tuotteiden salmonellavapautta.

Åbergin mukaan tällaisia elinkeinon omia rahastoja on muissa maissa perustettu, ja niitä on syytä Suomessakin pohtia.

Mattila oli huolissaan myös julkisten keittiöiden isosta koosta. Jos ulkomaiset yritykset alkavat niitä pyörittää, kapenevatko viljelijöiden mahdollisuudet päästä tuotetoimittajiksi?

"Sellainen kulttuuri pitää saada muuttumaan, että keittiöille halutaan vastaanottaa vain muutama iso toimitus", Mattila sanoi.

Åberg tähdensi, että kuntapäättäjät ovat näissä asioissa paljon vartijoita. Ongelmia on esimerkiksi Uudellamaalla ollut myös siinä, etteivät viljelijät pysty tarjoamaan tuotteitaan tarjouskilpailuun, koska pyydetyt erät ovat liian suuria. Tämän vuoksi tarvitaan tuottajien välistä yhteistyötä, jotta tarjouskilpailuihin päästään kiinni, Åberg totesi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kasvinjalostajien harteilla on painavat odotukset – "Kasvinjalostusta tarvitaan nyt enemmän kuin ikinä"

Ilmastonmuutos nostaa Pohjois-Euroopan peltojen arvoa

Ruokahävikin vähentäminen on iso ilmastoteko, tässä vinkit kotiin: "Helppoja taikatemppuja ei ole, kyse on ruuan arvostuksesta"