Hiilikuitua puusta tekevä tutkija sai miljoonarahoituksen <p/> - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Hiilikuitua puusta tekevä tutkija sai miljoonarahoituksen

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Michael Hummel on saanut European Research Councililta (ERC) 1,5 miljoonaa euroa hankkeelle, jonka tavoitteena on valmistaa puusta korkealaatuisia hiilikuituja.
Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Aalto-yliopistossa on korkeaa puukemian ja puunjalostuksen osaamista ja monien muiden tieteiden huippuja, sanoo Michael Hummel.

Edullisemmalle ja ekologisemmalle hiilikuidulle on kova tarve etenkin autoteollisuudessa, sanoo tavoitellun ERC Starting Grant -rahoituksen saanut tohtori Michael Hummel.

Hiilikuituja hyödynnetään etenkin äärimmäisen vahvoissa ja keveissä komposiiteissa, joilla korvataan raskaampia materiaaleja lentokoneissa ja avaruusaluksissa. Käytön laajenemista muille aloille on jarruttanut kova hinta.

Autoteollisuus haluaisi tehdä kevyempiä autoja, mutta perinteiset, synteettisestä polyakrylonitriili-nimisestä (PAN) polymeeristä valmistetut hiilikuidut ovat niihin liian kalliita.

"Aikaisemmin vaihtoehtoa PAN:lle on etsitty puusta erotetusta selluloosasta tai ligniinistä, mutta niihin pohjautuvat hiilikuidut eivät ole kelvanneet teollisuuden käyttöön. Teknologiamme ansiosta voimme valmistaa nämä molemmat puun komponentit yhdistävää hybridikuitua hiilikuidun materiaaliksi."

"Se on paitsi PAN:ta edullisempi myös ekologisempi vaihtoehto, koska valmistusprosessi vie vähemmän energiaa ja kemikaaleja", Hummel selittää.

Hybridikuitu tehdään Aalto-yliopiston professorin Herbert Sixtan tutkimusryhmän Ioncell-F-kehräysteknologialla, jolla on aikaisemmin valmistettu laadukkaita tekstiilikuituja selluloosasta ja kierrätysmateriaaleista. Ioncell-F:ssä biomassa liuotetaan ensin Helsingin yliopiston professorin Ilkka Kilpeläisen kehittämässä myrkyttömässä liuottimessa, minkä jälkeen liuos puristetaan märkäkehruumenetelmällä suuttimien läpi ohuiksi, jatkuviksi kuiduiksi.

"ERC-hankkeen alussa yhdistämme hybridikuituun selluloosaa ja ligniiniä. Myöhemmin tavoite on pystyä käyttämään puun rakenneosia lähes alkuperäisessä muodossa."

Kehräämisen jälkeen kuidut siirretään uuneihin, joissa ne kuumennetaan hitaasti 1500 asteeseen. Prosessia kutsutaan hiillytykseksi, ja sen tuloksena jäljelle jää puhdasta hiiltä, joka muodostaa äärimmäisen vahvan kemiallisen rakenteen.

Hanke tehdään yhteistyössä australialaisen Deakanin yliopiston kanssa.

Lue lisää

Keskusta ratkoo kriisejään tupailloilla netissä ja radiossa: "Uusi kansan radio on täällä"

EU:n perusarvot kunnossa Suomessa, kertoo tuore oikeusvaltioraportti – Saksa hakee kompromissia, jolla Unkarin ja Puolan huolestuttava suunta käännetään

Kolarin kunnanvaltuusto erotti kunnanjohtaja Kristiina Tikkalan – syytetty epäasiallisesta käytöksestä sekä tehtäviensä laiminlyönnistä

Ruotsin talouden näkymät herättivät kaihoa – oppositio toivoo Suomeenkin veronalennuksia