Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Politiikka

Hiilikuitua puusta tekevä tutkija sai miljoonarahoituksen

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Michael Hummel on saanut European Research Councililta (ERC) 1,5 miljoonaa euroa hankkeelle, jonka tavoitteena on valmistaa puusta korkealaatuisia hiilikuituja.
Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Aalto-yliopistossa on korkeaa puukemian ja puunjalostuksen osaamista ja monien muiden tieteiden huippuja, sanoo Michael Hummel.

Edullisemmalle ja ekologisemmalle hiilikuidulle on kova tarve etenkin autoteollisuudessa, sanoo tavoitellun ERC Starting Grant -rahoituksen saanut tohtori Michael Hummel.

Hiilikuituja hyödynnetään etenkin äärimmäisen vahvoissa ja keveissä komposiiteissa, joilla korvataan raskaampia materiaaleja lentokoneissa ja avaruusaluksissa. Käytön laajenemista muille aloille on jarruttanut kova hinta.

Autoteollisuus haluaisi tehdä kevyempiä autoja, mutta perinteiset, synteettisestä polyakrylonitriili-nimisestä (PAN) polymeeristä valmistetut hiilikuidut ovat niihin liian kalliita.

"Aikaisemmin vaihtoehtoa PAN:lle on etsitty puusta erotetusta selluloosasta tai ligniinistä, mutta niihin pohjautuvat hiilikuidut eivät ole kelvanneet teollisuuden käyttöön. Teknologiamme ansiosta voimme valmistaa nämä molemmat puun komponentit yhdistävää hybridikuitua hiilikuidun materiaaliksi."

"Se on paitsi PAN:ta edullisempi myös ekologisempi vaihtoehto, koska valmistusprosessi vie vähemmän energiaa ja kemikaaleja", Hummel selittää.

Hybridikuitu tehdään Aalto-yliopiston professorin Herbert Sixtan tutkimusryhmän Ioncell-F-kehräysteknologialla, jolla on aikaisemmin valmistettu laadukkaita tekstiilikuituja selluloosasta ja kierrätysmateriaaleista. Ioncell-F:ssä biomassa liuotetaan ensin Helsingin yliopiston professorin Ilkka Kilpeläisen kehittämässä myrkyttömässä liuottimessa, minkä jälkeen liuos puristetaan märkäkehruumenetelmällä suuttimien läpi ohuiksi, jatkuviksi kuiduiksi.

"ERC-hankkeen alussa yhdistämme hybridikuituun selluloosaa ja ligniiniä. Myöhemmin tavoite on pystyä käyttämään puun rakenneosia lähes alkuperäisessä muodossa."

Kehräämisen jälkeen kuidut siirretään uuneihin, joissa ne kuumennetaan hitaasti 1500 asteeseen. Prosessia kutsutaan hiillytykseksi, ja sen tuloksena jäljelle jää puhdasta hiiltä, joka muodostaa äärimmäisen vahvan kemiallisen rakenteen.

Hanke tehdään yhteistyössä australialaisen Deakanin yliopiston kanssa.

Lue lisää

Takavuosikymmeninä koko maata kehitettiin aktiivisesti: "1980-luku oli aluepolitiikan kulta-aikaa"

Mielipide: Neuvolan lähipalvelut tulee säilyttää – "Lakisääteinen henkilöstömitoitussuositus olisi paikallaan"

Suomen poliittisen johdon virhearvio työttömyyden ja suuren muuttoaallon kourissa – "hyvä kun lähtevät Ruotsiin ja palaavat sitten takaisin teollisen työn kokemusta hankkineina"

Puoli miljoonaa suomalaista muutti maalta kaupunkiin noin 50 vuotta sitten – yksi tekijä selittää, miksi yritykset hillitä muuttoaaltoa epäonnistuivat