Politiikka

Huoli tietoturvasta on tulppa nettiäänestyksen tiellä

Toisaalta perinteinenkään äänestystapa ei ole pomminvarma systeemi, sanoo tietoturva-asiantuntija.
LEHTIKUVA / Anni Reenpää
Nettiäänestyksessä keskeisin tietoturva-asia olisi äänestäjän riittävän luotettava tunnistaminen, sanoo Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.

Nettiäänestysjärjestelmä olisi erittäin houkutteleva kohde tahoille, joilla olisi tavoitteita vaikuttaa suomalaisen demokratian toteutumiseen, arvioi Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.

Suomessa on alkamassa esiselvitys internetin kautta tapahtuvan äänestämisen ottamisesta perinteisten äänestystapojen rinnalle. Selvitys tutkii muun muassa tekniikkaa, riskejä sekä kustannuksia.

"Esimerkiksi henkilöihin vaikuttamisen mahdollisuus olisi toisenlainen tällaisessa äänestämisessä kuin valvotuissa tiloissa", hän kertoo STT:lle.

Äänestyksen sähköistäminen vaatisi Saarimäen mukaan valtavasti valmisteluja ja tietoturva-asioiden suunnittelemista. Jo nytkin valtion järjestelmiin kohdistuu säännöllisesti palvelunestohyökkäyksiä ja uhkia. Toisaalta hän muistuttaa, ettei nykyinenkään äänestäminen ole pomminvarma.

Jarkko Saarimäki uskoo, että teknisesti nettiäänestysjärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa. Keskeisin tietoturva-asia olisi hänen mukaansa äänestäjän riittävän luotettava tunnistaminen.

Lisäksi tietojen siirtäminen ja tallentaminen täytyisi suojata erittäin vahvasti esimerkiksi hyökkäysten, peukaloinnin ja häirinnän varalta.

Kotikoneella äänestäminen taas voisi Saarimäen mukaan altistaa tiedot koneelle pesiytyneille haittaohjelmille, mikä tulisi myös ottaa huomioon järjestelmän rakentamisessa.

"On kuitenkin tosiasia, että tähänkin liittyisi riskejä, jotka olisivat toisentyyppisiä kuin nykyisessä äänestysratkaisussa ja haasteita olisi valtavasti."

Filosofian tohtorin Antti Lamppulan mukaan nettiäänestyksen keskeinen haaste liittyy siihen, miten kansalaiset saadaan luottamaan nettiäänestykseen.

Lamppula on tutkinut väitöskirjassaan tietotekniikan käyttöä ja sen kehittämismahdollisuuksia yleisten vaalien toimittamisessa Suomessa.

Nettiäänestyksen keskeisimpiä etuja olisivat äänestysaktiivisuuden nousu, kustannussäästöt sekä äänestysvarmuus. Myös kaukana asuvien tai esimerkiksi liikuntarajoitteisten äänestäminen helpottuisi.

Lamppulan mukaan paras osoitus äänestysaktiivisuuden noususta on saatu Viron nettiäänestyksestä.

"Asiaa on hankalaa selvittää, mutta moni tutkija on päätynyt samaan näkemykseen, että äänestysaktiivisuus on noussut Virossa 2–3 prosenttiyksikköä."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vaaliväsymystä ja äänestysvirkeyttä

Ylen mittaus: Kokoomus eurovaaleissa suosituin puolue, vihreät ja perussuomalaiset kisaavat kakkossijasta

Paavo Väyrynen tähtää vuoden 2024 presidentinvaaleihin