Politiikka

Juomavesipykälästä tuli eläinten hyvinvointilain kipupiste

Uuden eläinsuojelulain luonnoksessa ei vaadita eläimille jatkuvaa juomaveden saantia. Evira, Eläinlääkäriliitto ja eläinsuojelujärjestöt kritisoivat maa- ja metsätalousministeriön esitystä.
Raisa Kyllikki Karjalainen
Vaikka itse lakipykälässä vaatimusta jatkuvasta juomavedestä ei olekaan, lajikohtaiset vaatimukset määritellään asetuksissa.

Uuden eläinsuojelulain lakiluonnos jakaa mielipiteitä.

Kaikki lakivalmisteluun osallistuneet sidosryhmät pitivät uutta lakia edellistä parempana. Kannatusta sai muun muassa eläimen hyvinvoinnin ja luontaisten käyttäytymistarpeiden nostaminen keskiöön pelkän suojelun asemasta.

Osa eläinten hyvinvointilain pykälistä keräsi kuitenkin kritiikkiä. Sellainen oli eritoten jatkuvan juomaveden saannin pois jättäminen lakitekstistä. Pykälässä viitataan pysyviin pitopaikkoihin, kuten häkkeihin tai karsinoihin.

Määräykset veden riittävyyttä koskien määritellään asetustasolla lajikohtaisesti. Esimerkiksi turkistiloille ei näillä näkymin vaadita jatkuvaa juomaveden saantia.

Lakiin kirjattu ilmaus ”riittävä” ei ollut riittävä Eläinlääkäriliitolle, Eviralle ja eläinsuojelujärjestöille.

Juomaveden riittävää saantia on vaikeaa näyttää toteen tarkastusten yhteydessä, muistutti Suomen Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtaja Maria Wahlfors.

Evira katsoo, että parsinavetat tulisi kieltää ja jatkuva vedensaanti taata, linjasi Eviran jaostopäällikkö Jaana Mikkola.

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) johtaja Satu Raussi toivoi, että lakiehdotus huomioisi tutkimustiedon naudan lepomukavuudesta.

"Nauta on äänestänyt pehmeän makuupaikan puolesta", Raussi sanoo. Betonialusta ei tutkimustiedon mukaan niitä miellytä.

Hän toivoi myös hevosille vaadittavan parempia liikkumismahdollisuuksia.

Juomiskäyttäytymisestä tarvitaan lisää tutkimustietoa, Raussi pohtii. Esimerkiksi luonnonlaitumella porot juovat vähemmän kuin saadessaan tarhassa väkevämpää rehua.

Lakiluonnoksessa ei vaadita kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkintää. Löytöeläinten hoidon vähimmäisaikaa myös esitettiin lyhennettäväksi 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy katsoo, että lakiluonnos heikentäisi löytöeläinten hyvinvointia.

"On käsittämätöntä, että tulevassa laissa löytöeläinten hoitoaikaa lyhennetään, mutta omistajien löytymistä ei paranneta lemmikeille säädettävällä tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakolla. Suomi jää tässä pahasti jälkeen muun Euroopan kehityksestä", Hesy sanoo tiedotteessaan.

Löytöeläinten asemaa parantavana uudistuksena Hesy pitää toisaalta sitä, että löytöeläinten kuljetuksen talteenottopaikkoihin aiotaan sisällyttää uuteen eläinten hyvinvointilakiin.

Eläinsuojelujärjestöjen mielestä lakiuudistus ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen.

Eläinten hyvinvointia ei saisi jättää vapaaehtoisten toimien varaan, linjasi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY) toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Animalia ja SEY kannattivat muun muassa ympärivuotisen jaloittelumahdollisuuden turvaamista ja turkistarhauskieltoa. Kesken jääneeseen ja lakiuudistuksen myötä jälleen pöydälle nostettavaan turkis­eläinasetukseen SEY toivoi selkeitä hyvinvointiparannuksia.

Laissa esitetään yleisiä linjauksia, mutta monien pykälien lopullinen merkitys täsmentyy vasta asetustasolla.

Lue lisää:

MT 9.6. Moni tuottaja näkee vaivaa eläinten hyvinvoinnin eteen: Orsia broilereille, pehmeitä petejä lehmille

MT 7.6.: Tällainen on uusi eläinsuojelulaki: kivunlievitys pakolliseksi, sonnien parressa pito ja tiineytyshäkit kieltoon

MT 6.6.: MTK: Eläinsuojelulain kiristykselle ei tarvetta

MT 3.6.: Sika-ala on valmis luopumaan tiineytyshäkeistä siirtymäajalla

MT 27.9.: Lehti: Brittieläinlääkärit vaativat elintarvikkeisiin pakollista eläinten hyvinvointimerkintää

MT 7.9.: Voiko kana paremmin virikehäkissä vai "vapaana"? Näin vastaa hyvinvointitutkija

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaikkien aikojen kananlento? Tavalliset häkit korvattiin virikehäkeillä hyvinvoinnin parantamiseksi – Nyt tuotantoa ajetaan alas samasta syystä

Lemmikkieläimen omistavat ovat enemmän huolissaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista kuin lemmikittömät

PTT:n taloustutka: Miksi eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan Seinäjoelle?