Politiikka

Kiihtyvä eläköityminen liennyttää kuntien muutostuskaa – 58 000 lopettaa työt viidessä vuodessa

Politiikka 01.02.2017

Kunnat valmistautuvat pari vuoden päässä häämöttävään maakuntauudistukseen. Kunnat ovat välttämässä mittavat irtisanomiset.


Jukka Pasonen
Kuntatyöntekijöitä on kaiken kaikkiaan 519 000. Eläkoityminen kiihtyy entisestään kuntasektorilla. Keva tilastoi vakuutettujen määrää ja tuorein tilastotieto on 2016 alkupuolelta.

Kuntien työntekijöiden eläköitymiset helpottavat tuntuvasti maakuntauudistukseen valmistautuvien kuntien muutostuskaa. Tulevina vuosina eläkkeelle jää vuosittain noin 16 000 henkeä. Pelkästään vuosina 2017–2021 kunnista jää eläkkeelle noin 58 000 työntekijää, selviää Kevan tuoreimmasta ennusteesta. Kymmenen vuoden aikana eläkkeelle jää noin 118 000 henkeä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo, että uudistuksen lopulliset vaikutukset kuntien toimintaan ja työtekijämääriin ovat vielä auki.

Mutta nähdäänkö kunnissa irtisanomisten aaltoa, jää vielä nähtäväksi.

"Henkilövähennyksiä varmasti mietitään. Kukaan ei ole vielä tehnyt pitkälle meneviä ratkaisuja tai arvioita", Koskinen kertoo.

Kunnissa on pian tarvetta myös uusille työntekijöille, kuuluu Alavuden kaupunginjohtajan Pekka Ala-Mäenpään arvio. Hän uskoo, että tulevaisuudessa kuntien kehittäminen ja elinvoimapolitiikka korostuvat. Töitä voisi olla jatkossa kehittämisjohtajalle ja alan asiantuntijoille, hän arvioi.

"Avustavan henkilökunnan määrä vähenee ja sitä siirtyy maakuntien palvelukseen. Tuskin me joudumme irtisanomaan ketään."

"Luontaisen poistuman kautta ihmisiä siirtyy paljon eläkkeelle. Lähtijöiden tilalle emme ole palkanneet uusia."

Kuntien tehtävien uudelleenjaon myötä maakunnille siirtyy kaikkiaan 210 000 työntekijää. Heistä 95 prosenttia on sote-henkilöstöä (199 000 henkeä). Seuraavaksi suurin ryhmä on palo- ja pelastustoimi (6 700) ja kolmanneksi maatalouslomitus ja -hallinto (3 800).

Tehtävien vähenemisen jälkeenkin kuntiin jää edelleen noin 200 000 työntekijää.

"Kun myöhemmin tiedetään vielä tarkemmin, mitä kunnat lopulta tekevät, voidaan arvioida, tarvitaanko kunnissa sopeutustoimia vai hoituuko asia luonnollisen poistuman kautta. Väestön eläköityminen helpottaa asiaa huomattavasti", Koskinen toteaa.

Maakuntauudistuksessa kuntien entisillä työntekijöillä ei ole irtisanomissuojaa. Maakuntien johdoille jää lopulta arvioitavaksi, tarvitaanko maakunnissa yt-neuvotteluja.

"Työntekijät siirtyvät uusiin työpaikkoihin vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksen mukaisesti", kertoo Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

Pakollisten henkilöstösiirtojen jälkeen kunnat joutuvat puntaroimaan, millaisella hallintorakenteella ruvetaan toimimaan.

"Jokaisen kunnan on pakko käydä asiat läpi, kun virastoista poistuu kokonainen toimiala. Johtamiskuviot varmasti mietitään uusiksi."

Kuntatyönantajat valmistautuvat isoon neuvottelurupeamaan. Maakuntauudistuksen vuoksi kaikki kuntayhtymät lopetetaan. Sairaanhoitopiirien, maakuntaliittojen ja muiden kuntayhtymien työntekijät siirtyvät maakuntien palvelukseen.

Koskinen pitää selvänä asiana, että kunnan johtoportaaseen tulee muutoksia, kun iso toimiala lähtee maakuntaan. Sama koskee luottamushenkilöitä, kun perusturva- tai sosiaali- ja terveyslautakuntia ei enää tarvita.

"Lautakuntien luonne muuttuu, kun suurin osa palveluista on maakuntien vastuulla."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT