Politiikka

Kokoomus suurin puolue, tutkija: "Perussuomalaisten puheenjohtajavalinta kuntavaalien tulosta tärkeämpi hallitukselle"

Vihreiden vahvistuminen on vaalien huomattavin tulos.
Jaana Kankaanpää
Timo Soini, Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Antti Rinne.

Kun äänistä on laskettu 98,0 prosenttia, kokoomus on saamassa 20,6 prosentin kannatuksen. SDP on saamassa 19,4 prosenttia, keskusta 17,8 prosenttia ja vihreät 12,3 prosenttia.

Vasemmisto on saamassa 12,3 prosenttia ja perussuomalaiset 8,8 prosenttia, RKP 4,9 prosenttia ja kristillisdemokraatit 4,1 prosenttia.

E2-ajatuspajan tutkija, valtiotieteiden tohtori Ville Pitkänen arvioi, ettei kuntavaalien tulos tule heijastumaan hallituksen sisäisiin prosesseihin.

"Seuraaviin eduskuntavaaleihin on niin pitkä aika, että todennäköisesti tämä ei vaikuta eduskunnassa. Perussuomalaisten puheenjohtajavalintaan liittyy suurempia kysymysmerkkejä."

Jos perussuomalaisten puheenjohtajavalinta johtaisi uusiin eduskuntavaaleihin muutaman kuukauden kuluttua, puolue lähtisi niihin Pitkäsen mukaan huonoista asemista. Myös nykyinen puheenjohtaja Timo Soini otti tämän esille päivän puheenvuoroissaan.

Siihen, oliko tämä kannanotto puheenjohtajaehdokas Sampo Terhon puolesta, Pitkänen ei halua ottaa kantaa. Monet politiikan kommentaattorit ovat epäilleet, etteivät keskustan Juha Sipilä tai kokoomuksen Petteri Orpo lähtisi hallitusyhteistyöhön toisen puheenjohtajaehdokkaan, Jussi Halla-ahon kanssa.

Vaalien tärkeimpänä tuloksena Pitkänen pitää vihreiden aseman vahvistumista.

"Vihreät vahvisti otettaan monissa suurissa kaupungeissa. Valtasuhteet valtuustoissa muuttuivat: kokoomus menetti asemiaan ja vihreät voimisti", Pitkänen kertoo.

Keskusta on edelleen vahva pienissä kunnissa.

"Vihreät vahvisti otettaan monissa suurissa kaupungeissa. Valtasuhteet valtuustoissa muuttuivat: kokoomus menetti asemiaan ja vihreät vahvistui", Pitkänen kertoo. Keskusta on edelleen vahva pienissä kunnissa.

Vaalianalyyseissä on puhuttu paljon punavihreästä yhteistyöstä. Jokainen kunta on kuitenkin omanlaisensa. Pitkänen arvioi, ettei vanhoja yhteistyökuvioita lähdetä helposti rikkomaan.

"Kunnissa yhteistyö ei noudata valtakunnallista hallitus–oppositio-jakoa. Jos yhteistyö toimii, niin sitä jatketaan varmasti vaalituloksesta riippumatta."

SDP hävisi Helsingissä kannatustaan todennäköisesti pormestarivaaliasetelman ansioista, joka hyödytti kokoomusta ja vihreitä.

Demareilla on toisaalta myös rakenteellisempia ongelmia. Puolue ei ole onnistunut esimerkiksi houkuttelemaan uusia nuoria äänestäjiä.

"Tätä ei todennäköisesti voi laittaa vain puheenjohtaja Antti Rinteen piikkiin, vaan kyseessä on pitkäaikaisempi ongelma", Pitkänen arvioi.

Helsingissä keskustalaisministeri Kimmo Tiilikainen ei ole pääsemässä valtuustoon. Sen sijaan konkaripoliitikko Paavo Väyrynen on saamassa valtuustopaikan kristillisdemokraattien listoilta.

"Väyrynen on suomalaisessa politiikassa poikkeuksellinen hahmo. Hänellä tuntuu olevan Helsingissäkin tietty kannattajajoukko, joka äänestää häntä vaaleissa kuin vaaleissa", Pitkänen kertoo.

"Tiilikaisen huono menestys taas ei ole keskustan ehdokkaalle mitenkään poikkeuksellista. Läpipääsy Helsingissä tuntuu olevan keskustalaisille todella vaikeaa."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Innostuvatko suomalaiset kolmesti uurnille? "Kotikunnalla voi olla poikkeuksellisen suuri merkitys vaalityössä"

Pätkätyöt, viljelijän asema ja kaupunki-maaseutu -vastakkainasettelu huolettavat suomalaisia

Suomalaiset identiteeteiltään yllättävän samanlaisia