Politiikka

Muuttoliike virtaa etelään – samaan aikaan Kainuussa huutava pula työvoimasta

Suomalaiset muuttavat eniten maan etelä- ja lounaisosiin. Ohtosten perhe päätti tehdä toisin.
Reijo Haukia
Saara ja Janne Ohtonen voivat Kajaanissa viettää enemmän aikaa perheen kanssa, kun työmatkoihin ei kulu tuntia suuntaansa. Hillalle (vas.) ja Tainille (oik.) löytyi nopeasti paikat päiväkodista.

Hitsaaja, kokki, opettaja, lääkäri, insinööri tai koodari löytäisi helposti töitä Kainuusta. Maakunnassa on edelleen pulaa osaavasta työvoimasta, vaikka työllisyystilanne on jo parantunut.

Ratkaisua on haettu rekrytointihankkeella, jonka avulla pyritään houkuttelemaan uusia asukkaita, paluumuuttajia ja opiskelijoita Kainuuseen.

Hankkeen projektipäällikkö Kari Kinnunen kertoo, että alueella on tarjolla useita satoja työpaikkoja Kajaanin lisäksi muun muassa Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella.

"Kainuun työllisyystilanne on parantunut keskimääräistä nopeammin. Täällä on hyvä pöhinä menossa", Kinnunen sanoo.

Suomalaiset muuttavat idästä ja pohjoisesta kohti Etelä- ja Lounais-Suomea. Muuttoliike keskittyy korkeakouluseutujen lisäksi nopeiden raide- ja tieliikenneyhteyksien äärelle.

Eniten kasvua on tapahtunut akselilla Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki–Vaasa. Myös Turun, Jyväskylän ja Kuopion seudut ovat houkutelleet väkeä.

Alue- ja väestötutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro kertoo, ettei koko Suomen asuttaminen ole enää mahdollista tai edes realistista.

"Tavoite on aikoinaan ollut hyvä, mutta sille ei ole ollut todellisuuspohjaa moneen vuosikymmeneen. Kehitystä ei ole mahdollista kääntää toiseen suuntaan hallinnollisesti tai poliittisesti."

Suomen väestön ikääntyessä muuttoliike virtaa edelleen maalta kaupunkeihin. Suomen asutuspolitiikassa tapahtuu kolmenlaista kehitystä: keskittymistä, harvenemista ja autioitumista.

Aro muistuttaa, että muutokset ovat hitaita. "Voimakas muuttoliike maalta kaupunkeihin alkoi jo 1970-luvulla."

Suomen kaikista muutoista valtaosa, noin 80 prosenttia, on alle 35-vuotiaiden tekemiä. Nuoret aikuiset vaihtavat kaupunkia usein opiskelu- tai työpaikan perässä.

"Myös tunnepohjaiset syyt vaikuttavat muuttoon, kuten millaisia mielikuvia kaupungista syntyy", Aro toteaa.

Kuntaliiton johtaja Jarkko Huovinen jatkaa, että sosiaaliset syyt ovat usein muuttopäätösten taustalla.

"Urbaanikulttuuri, viihde ja vapaa-ajan viettotavat ovat asioita, jotka ovat suosineet kaupunkiin muuttoa. Sosiaalinen yhteisö muodostuu siellä helpommin monipuolisemmaksi", Huovinen luettelee.

Tutkija Aro jakaa muuttoliikkeen kolmeen kategoriaan.

Ensimmäiseen kuuluu edelleen vauhdikkaimmin kasvava pääkaupunkiseutu. "Puolet Suomen väestöstä asuu enintään 200 kilometrin päässä Helsingistä", Aro sanoo.

Muuttoliikkeen toiseen kategoriaan kuuluvat Tampere, Turku ja Oulu sekä näiden alueiden ympäryskunnat. Laaja koulutustarjonta kerää alueille väestöä.

Kolmanteen kategoriaan Aro nostaa keskisuuret kaupungit, jotka ovat Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Seinäjoki ja Vaasa.

Jos alueella kasvavat sekä väkiluku, työpaikat, opiskelijamäärät, investoinnit että turismi, se luokitellaan kasvukeskukseksi.

Tällaisia kaupunkeja Suomessa on Aron mukaan kuusi: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Nämä kaupungit ovat myös muuttotilastojen kärjessä.

Kuntaliiton Huovinen huomauttaa, että biotalous, kaivostoiminta ja maaseutumatkailu suuntaavat muuttoliikettä maakuntiin. "Työtä syntyy myös maaseudulle ja harvempaan asutuille alueille."

Muuttoliikenteen suurin yksittäinen seuraus on alueiden eriarvoistuminen. Palvelut ja investoinnit sijoittuvat alueille, joihin suomalaiset muuttavat. Samalla maaseutu jatkaa autioitumistaan.

Huovisen mukaan palveluiden tuottaminen järkevin hinnoin on haasteellista harvaan asutuilla alueilla.

Kainuussa tilanne on toistaiseksi hyvä. Rekrytointihankkeen Kinnunen kertoo, että vanhemmille on tarjolla töitä ja lapsille vapaita paikkoja päiväkodeissa. Hänen mukaansa Kainuussa on tarjolla erikokoisia asuntoja. Lisäksi koulutus- ja terveyspalvelut ovat hyviä.

Pelkona kuitenkin on kasvun hidastuminen, mikäli Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke ei tuota tuloksia kahdessa vuodessa. Kasvun hidastuminen kuihduttaisi maakunnan palvelutarjontaa.

Alueen elinvoimaisuuden jatkuminen vaatiikin, että ihmiset rohkaistuvat muuttamaan Kainuuseen.

"Täällä on kaikki valmiina. Sadat vakituiset työpaikat odottavat tekijäänsä", Kinnunen kiteyttää.

Lue lisää

Muutto maakunnista kaupunkeihin voi pysähtyä toistaiseksi – maaseudulle aikalisä kääntää muuttoliikettä

Muuttoliiketutkija ennustaa: Viheliäiset ajat odottavat monia kuntia

Mitä jos ostaisi miljoonalla kokonaisen autiokylän?

Paluumuutto maaseudulle voimistuu tasaisesti - katso kotikuntasi tilanne