Politiikka

Muuttoliiketutkija ennustaa: Viheliäiset ajat odottavat monia kuntia

Työikäisten määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä vain noin 50 kunnassa.
Jaakko Avikainen
Suljettu kyläkauppa kertoo heikentyvien alueiden tilanteesta karua kieltä: palvelut katoavat, kun väestö pakenee kohti kasvukeskuksia.

Huhtikuun kuntavaaleissa valittavilla valtuustoilla voi monella paikkakunnalla olla edessään sellaiset rätingit, että vaalivoiton tuoma ilo sammuu nopeasti.

Vuosikymmeniä hellitty politiikka koko maan pitämisestä asuttuna näyttää tilastojen valossa hyvin ongelmalliselta. Väestön vanhenemisen, työikäisen väestön määrän ja kuntakohtaisten erojen välisen yhtälön ratkaisu on vaikeaa.

Muuttoliiketutkija Timo Aro on erittäin huolestunut erityisesti työikäisen väestön määrän vähenemisestä monissa kunnissa. Aron tilastoissa työikäisiä ovat 22–64-vuotiaat.

"Nykyisestä noin 300 kunnasta ainoastaan noin 50 kunnassa työikäisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä."

Vieläpä niin, että työikäisen väestön määrä kasvaa nimenomaan niillä alueilla, jotka ovat jo entisestään elinvoimaisia ja vahvoja ja joissa verotulojen ja työpaikkojen kehitys on myönteistä, toteaa Aro. Tästä luonnollisena seurauksena on, että kuntakentän ääripäät loitontuvat entistä kauemmaksi toisistaan.

Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa lasten ja eläkeikäisten määrää sataa työikäistä kohden. Mitä alhaisempi luku, sen parempi.

Nykyrakenteella joka kolmannessa kunnassa väestöllinen huoltosuhde ylittää raja-arvon 100 vuonna 2030, ennakoi Aro.

Vuonna 2015 kunnista paras huoltosuhde oli Helsingissä, 44. Heikoin se oli Kuhmoisissa: 103.

Maakunnista paras oli Uudenmaan huoltosuhde 50. Pirkanmaan luku oli 58, Varsinais-Suomen 59, Kainuun 65, Satakunnan 66 ja Etelä-Savon heikoin eli 69.

Aro ymmärtää, että kuntapäättäjä ei välttämättä osaa tai halua miettiä kunnan kehitystä parinkymmenen vuoden päähän.

"Meillä on paljon kuntia, jotka ikään kuin kieltäytyvät uskomasta väestöennusteita. Tai sitten ne halutaan työntää taka-alalle. Katsotaan ainoastaan valtuustokausi tai pahimmillaan budjettivuosi eteenpäin, kun yritetään ratkoa näitä ongelmia."

Henkinen kynnys tehdä vaikeita muutoksia on korkea.

"Mieluummin uskotaan tulevien reformien vaikutuksiin tai siihen, että valtionosuusjärjestelmä hoitaa muutokset tai joku muu tekee asiat heidän puolestaan. Se on inhimillistä, mutta myös vähän surullista."

Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna tammi–marraskuun aikana noin 16 000 ihmisellä. Se selittyy lähes yksinomaan muuttovoitolla ulkomailta. Syntyneitä nimittäin oli vain 132 enemmän kuin kuolleita.

Suomessa oltiin kauan tilanteessa, jossa kuolleisuutta suurempi syntyvyys peitti alueelliset erot. Yli 75-vuotiaan väestön osuus kasvaa tilastojen valossa vuosina 2015–2030 noin 70 prosenttia.

"Kuntien väliset erot ovat hurjat", Aro sanoo.

Pääkaupunkiseudun ja osin yli Uudenmaan ulottuva työssäkäynti- ja metropolialue on maan vahvin.

Myös Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset isot seutukunnat säteilevät lähikuntiin ja houkuttelevat asukkaita, yrityksiä ja sitä kautta investointeja. Keskisuurillakin kaupunkiseuduilla, asukasluvultaan sadantuhannen molemmin puolin olevilla, tulevaisuus näyttäytyy hyvänä.

Loput seutukunnista ovat laidasta laitaan, joskin joukossa on myös yksittäisiä valopilkkuja siellä täällä.

"Esimerkiksi Lapissa on kasvupaikkakuntia matkailun ja kaivosten ansiosta, vaikka niitä on aiemmin pidetty vähenevän kasvun alueina", muistuttaa johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kärsiikö Seinäjoen keskusta Ideaparkista? – Näin erimieliset tutkija ja kaupunginjohtaja vastaavat

Muuttoliike vetää nyt maaseudulle

Tämä kunta rikkoo stereotyyppisen käsityksen syrjäseudusta: "Se, että alue kasvaa ja siellä on krooninen asuntopula, on Suomessa mihin tahansa verrattuna poikkeuksellista"