Politiikka

Tällainen on uusi eläinsuojelulaki: kivunlievitys pakolliseksi, sonnien parressa pito ja tiineytyshäkit kieltoon

Maa- ja metsätalousministeriö julkisti tänään uuden eläinsuojelulain lakiluonnoksen, joka nyt lähtee lausuntokierrokselle. Lain on määrä astua voimaan 2019.
Juha Sinisalo
Lakiluonnokseen on kirjattu kivunlievitysvaatimus. Sen perusteella esimerkiksi karjuporsaita ei saisi kastroida ilman kivunlievitystä.

Uuden eläinsuojelulain lopullinen luonnos, laki eläinten hyvinvoinnista, julkistettiin tänään. Lakiluonnos esittää vanhaan lakiin useita uudistuksia ja tarkennuksia.

Lakiluonnoksessa pysyviin pitopaikkoihin esitetään aiempaa tiukempia vaatimuksia. Hevosten pitäminen pilttuuseen kytkettynä kielletään. Myös tiineyshäkkejä ehdotetaan kiellettäväksi 15 vuoden siirtymäajalla. Uusissa sikaloissa kielto astuisi voimaan heti.

Taustalla on eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttäminen: sillä tarkoitetaan esimerkiksi eläimen tarvetta liikkua.

15 vuoden siirtymäaikaan on otettu mallia Tanskasta. Sika-alalla tiineytyshäkkikieltoon on valmistauduttu. MTK ja sika-ala toivovat kuitenkin pidempää, 20 vuoden siirtymäaikaa.

Sipilän hallitus linjasi, ettei maataloudelle saa aiheutua uudesta laista lisäkustannuksia. Tiineytyshäkeistä luopumista aiotaankin tukea investointituilla.

Porsitushäkkejä ei esitetä kiellettäväksi. Myöskään parsinavettakieltoa lehmille uuteen lakiin ei ole tulossa. Lainvalmistelussa tultiin siihen lopputulokseen, että parsinavetat häviävät rakennemuutoksen myötä muutenkin.

Investointitukia ei kuitenkaan myönnettäisi uusien parsinavetoiden rakentamiseen tai olemassa olevien parsinavetoiden laajentamiseen.

Sonnien pitäminen parressa kielletään lakiluonnoksessa viiden vuoden siirtymäajalla.

Paljon keskustelua herättänyttä eläimen itseisarvoa ei kirjata suoraan lakiin. Sen sijaan lakiin merkitään eläinten kunnioittaminen ja hyvä kohtelu. Viittaus itseisarvoon löytyy pykälän perusteluista.

Pykälä ei muuta eläimen oikeudellista asemaa, lakiuudistusta valmistelleet eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola ja ylitarkastaja Minna Ruotsalo tähdentävät.

MTK:n Leena Suojala kiitteli lakiehdotusta maalaisjärjen mukaisuudesta. Keskustelussa korostettiin myös useaan otteeseen tuottajan hyvinvoinnin merkitystä tuotantoeläinten hyvinvoinnille.

Tunnelma julkistustilaisuuden alkaessa oli erityisen odottavainen, sillä uutta eläinsuojelulakia on valmisteltu peräti seitsemän vuotta.

Uuden lain tarkoituksena on uudistaa 20 vuotta vanha eläinsuojelulaki vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Tavoitteena on paitsi parantaa eläinten hyvinvointia, myös tehostaa valvontaa.

Laissa esitetään yleisiä linjauksia, mutta monien pykälien lopullinen merkitys kuitenkin täsmentyy vasta asetustasolla.

Laissa ei vaadita jatkuvaa juomaveden saantia, mutta juomavettä on oltava riittävästi. Määräykset veden riittävyyttä koskien määritellään asetustasolla lajikohtaisesti.

Jatkuvan juomaveden saannin turvaaminen herätti julkistustilaisuudessa paljon keskustelua. Sana "riittävä" ei ollut riittävä esimerkiksi Eläinlääkäriliitolle. Juomaveden riittävää saantia on vaikeaa näyttää toteen tarkastusten yhteydessä, totesi Suomen Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvaliokunnan puheenjohtaja Maria Wahlfors.

Pakkosyötön lisäksi lakiin on kirjattu pakkojuoton kielto. Vielä ei ole tiedossa, miten lakia sovelletaan esimerkiksi letkutettavien vasikoiden kohdalla.

Uutta ehdotuksessa on myös pakollinen kivunlievitysvaatimus. Tämä koskisi esimerkiksi nupoutusta ja karjuporsaiden kastrointia. Samalla pohdittiin, voisiko tuottajia kouluttaa tekemään kivunlievitykseen liittyviä toimenpiteitä nykyistä laajemmin.

Jatkossa kivuliaat toimenpiteet ylipäätään sallittaisiin vain, jos ne eläimen hyvinvoinnin kannalta ovat tarpeen.

Nykyisellään kuollutta kirjainta, eläinjalostuspykälää, yritetään myös lakiuudistuksessa herättää henkiin: lakiehdotuksessa esitetään, että jalostuksella tulee pyrkiä tuottamaan elinvoimaisia ja toimintakykyisiä yksilöitä.

Lakiluonnoksen ehdotuksen mukaan kaikki teurastettavat eläimet on tainnutettava, mikä koskisi paitsi uskonnollisia teurastuksia, myös omaan käyttöön teurastettavaa siipikarjaa.

Lakiluonnos lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle ja hallituksen hyväksymisen jälkeen eduskunnan käsiteltäväksi.

Lain on määrä astua voimaan vuonna 2019.

Lue lisää:

MT 3.6.: Sika-ala on valmis luopumaan tiineytyshäkeistä siirtymäajalla

MT 9.3.: Eläinsuojelulain uudistus lykkääntyy vuodella

Mt 9.3.: MTK: Suomen eläinsuojelulaista tehtävä maailman paras

MT 29.11.: Eläinsuojelulain uudistus hirvittää – saako karjankasvattaja oikeutta?

MT 10.9.: Lampurit saaneet häirikköviestejä – eläimiinsekaantuminen halutaan laittomaksi myös Suomessa

Oikaisu 8.6. klo 9.04: Lisätty MTK:n ja Eläinlääkäriliiton edustajien nimet.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kaikkien aikojen kananlento? Tavalliset häkit korvattiin virikehäkeillä hyvinvoinnin parantamiseksi – Nyt tuotantoa ajetaan alas samasta syystä

Häkkikasvatuksen kieltävä aloite keräsi 1,5 miljoonaa allekirjoitusta, etenee EU-komission käsittelyyn

Lemmikkieläimen omistavat ovat enemmän huolissaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista kuin lemmikittömät