Politiikka

Turusta tuli ruokakaupunki – lähiruoka tuo turisteja

Turku on onnistunut tuuppaamaan lähiruokaa eteenpäin ja saamaan ruokamaineensa nousuun.
Kari Salonen
Asiakasta kiinnostaa ruuan alkuperä ja monissa paikoissa etenkin liha jää ulkomaisen alkuperänsä vuoksi tilaamatta, ravintolalaivan keittiömestari Kimmo Mäkeläinen ja ravintolapäällikkö Tomi Turunen tietävät. Kaksikosta Mäkeläinen hallitsee erityisesti ruuat ja Turunen juomat.

Miksi nopeusvalvontatolppia oli ennen vain Turusta Helsinkiin päin lähdettäessä, mutta ei toiseen suuntaan?

Koska kaikilla oli kiire pois Turusta, mutta kenelläkään ei Turkuun.

Vitsivitsi.

Mutta ruokapuolella ihan totta vielä viisi vuotta sitten.

”Kun ihmiset halusivat syödä hyvin, he lähtivät Turusta Helsinkiin. Nyt tilanne on muuttunut ja Turun ravintoloihin pitää varata pöytä.”

Näin kertoo Turun matkailu­toimisto Visit Turun myynti- ja markkinointipäällikkö Satu Hirvenoja.

Turun ruokamaineelle on Hirvenojan mielestä hyvät perusteet.

”Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta. On Rymättylän ensimmäiset uudet perunat ja paljon muutakin ruokaan liittyvää. Olemme halunneet nostaa ruuan ihan tietoisesti kaupungin markkinointistrategian kärkeen.”

Ruuasta on siis tullut syy kiirehtiä Turkuun.

Turku näyttääkin onnistuneen samassa missä Tanska: pääkaupungissa Kööpenhaminassa ihmiset hurahtivat muutama vuosi sitten joukolla paikalliseen ruokaan, eikä ilmiö ole laantunut, vaan laajentunut.

Suurelta osin kyse oli taitavasta markkinoinnista, mutta myös laadusta ja uskalluksesta olla erikoinen. Kysyntä hyödytti myös alkutuottajia ja erityisesti luomua – pysyvästi.

Turussa on käynyt samoin, ja joukkoilmiö laajentunut parista tienraivaajasta valtatrendiksi.

”Ruuasta on tullut Turussa olennainen osa muuta turismia”, Hirvenoja sanoo.

Lähiruokaa alettiin kampanjoida ravintoloihin voimallisemmin kulttuuripääkaupunkivuotena 2011, ja luomua on nostettu tomerin ottein myös seudun joukkoruokailussa.

Huippukokkeja pidetään esillä, ja ruokaan liittyviä tapahtumia on maakunnassa paljon.

Yksi Turun ruokamaineen nostaja on Food Walk -kortti, jonka ostamalla pääsee maistelemaan viittä eri annosta valitsemistaan ravintoloista. Tarjolla on annoksia alkupaloista kakkuun ja kahviin, laivankannelta kellarikrouvin kynttilänvaloon. 44 euroa maksava kortti käy Turussa, mutta voisi toimia jopa valtakunnallisena, museokortin tapaan.

Lähiruuan tuottaja hyötyy kehityksestä monin tavoin: saa kaupaksi erikoisempiakin tuotteita.

Esimerkiksi Yläneellä toimiva Rintalan lammastila myy karitsanmaksaa.

”On tärkeää päästä siihen pisteeseen, että voi yhdessä ravintolan kanssa tehdä ruokalistaa", lampuri Tapio Rintala sanoo.

Ravintola myös maksaa tuotteista hyvin.

Yksi asiakkaista on Turun keskustassa Aurajoessa kelluva ravintolalaiva Cindy. Keittiömestari Kimmo Mäkeläinen arvostaa pientuottajasuhteissa laatua, toimitusvarmuutta ja hyvää asiakaspalvelua, kuten pikaisia lisätoimituksia, jos kaappi keittiössä uhkaa tyhjentyä.

Cindyssä myös maistellaan mielellään pientuottajienkin tarjontaa, ja perinteisempiäkin ruhonosia.

"Sen parempaa ei olekaan kuin pitkään haudutettu possun poski", Mäkeläinen hehkuttaa.

Rintaloilla MT korvaa maakuntalehden

Entinen erityisopettaja ja nykyinen maatalousyrittäjä Anne Rintala kertoo lukeneensa MT:tä 34 vuotta eli sen ajan, kun on toiminut lammastilallisena.

”Olen lukenut lehteä tarkemmin ehkä viitisen vuotta”, hän kertoo selaillessaan MT:tä Turussa Aurajoen rannalla.

MT on Rintaloille nyt yhä keskeisempi media, koska Turun Sanomien tilaus lopetettiin vuodenvaihteessa.

”Nyt on enemmän aikaa lukea MT:tä, ja siitä löytyvät tärkeimmät asiat. Luen erityisen tarkasti eläimiä, hallitusta, kiinnostavia ihmisiä ja ruokaa koskevat jutut. Kiinnostavin puheenaihe on kotimaisen elintarvikkeen arvostus ja menestyminen versus halpuuttaminen ja häpeälliset ruokahuijaamiset.”

Yhtä lehteä lukee Rintaloilla kolme ihmistä.

Asuinpaikka: Pöytyän Yläne

Ikä: 57

Millä ja missä luet MT:tä?

Luen paperilehteä ja aina nojatuolissa.

Mitä teet lehdelle lukemisen jälkeen? Säilytän pinkassa jonkin aikaa, sitten käytän puutarhassa katteena ja saatan kääriä asiakkaan lihapaketin suojaksi kylmäketjun turvaksi. Kantreja olen kerännyt nipun vessalukemiseksi.

Parasta ja parannettavaa MT:ssä? Pidän lehden luettavuutta hyvänä ja selkeänä. Enemmänkin voisi olla pienistä maaseudun yrittäjistä, ei vain suurista lihataloista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tanska huolestui rajanaapurinsa rikollisuudesta: Palauttaa rajatarkastukset

Reuters: Tanska haluaa EU:n kieltävän bensiini- ja dieselautot vuoteen 2040 mennessä

Venäjän ratkaistava ongelmansa itse