Politiikka

Uudet hävittäjät eivät enää tuo miljardien vastakauppoja – Suomi hakemassa poikkeuslupaa

Ilmavoimien Hornet-kaluston uusiminen alkaa vuonna 2025. Tulevat vuodet puolustusministeriössä punnitaan korvaavaa hävittäjää. Saab tarjoaa Gripenien lähdekoodia Ilmavoimien käyttöön.
Saab
Jos Suomeen perustettaisiin uusien hävittäjiä varten lentokonetehdas, päätös toisi töitä suomalaisille, mutta toisaalta voi myös nostaa entisestään hävittäjähankinnan hintaan.

Seuraavaa hävittäjäkauppaa ei voi enää edistää vastakauppavelvoitteella. Koko termin käytöstä on luovuttu ja nyt puhutaan teollisesta yhteistyöstä. 2012 voimaan tullut puolustushankintadirektiivi estää vastakaupat, koska ne vääristävät kilpailua.

Suomi on päättänyt poiketa EU:n vaatimasta sääntelystä, koska se haluaa turvata keskeiset turvallisuusedut, kuten hävittäjien huoltovarmuuden kriisin aikana.

Suomalainen perusteollisuus ei EU-sääntelyn vuoksi hyödy millään tavoin uusista hävittäjäkaupoista. Hävittäjät hankitaan vuosina 2025–2030 ja ne maksavat arvioiden mukaan 5–10 miljardia euroa.

Puolustusministeriön mukaan teollisen yhteistyön vaatimus voi kohdistua vain niihin yrityksiin, joilla on yhteys puolustukseen ja jotka toimittavat armeijalle tuotteita ja palveluita. Nyt on turha myydä paperikoneita ja kumisaappaita asekauppojen vauhdittamana. Kun Suomi päätti 1990-luvun alkupuolella ostaa Hornet-hävittäjät Yhdysvalloista, kaupan ehdoksi saattoi vielä kirjata kauppahinnan suuruiset vastaostot Suomen teollisuudelta. Näin tehtiinkin, vaikka jälkeenpäin on selvitetty, että moni vientikauppa olisi syntynyt ilman velvoitteita.

Suomi on päättänyt poiketa EU:n sääntelystä. Suomi vetoaa SEUT 346 -artiklaan, joka mahdollistaa poikkeamisen silloin, kun valtion pitää turvata keskeiset turvallisuusedut. Näin mahdollistetaan, että hävittäjäkaupassa voidaan myyjältä vaatia teollista yhteistyötä.

”HX-tapaus on Suomelle niin kriittinen hankinta, että siihen sisältyy korkea sotilaallisen huoltovarmuuden vaatimus, joten on oikeus vedota artiklaan”, puolustusministeriön erityisasiantuntija Tommi Nordberg sanoo.

Hornet-hävittäjien korvaamishanketta puolustusministeriössä vetävä kenraalimajuri evp. Lauri Puranen muistuttaa, että teollisen yhteistyön vaatimuksella on hintansa. Miljardien vastakauppoja on turha odottaa, kuuluu viesti puolustusministeriöstä.

"Yhteistyö ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan se näkyy loppuhinnassa."

Saabin maajohtajana Suomessa toimiva Anders Gardberg sanoo MT:lle, että yhtiö suhtautuu avoimesti teolliseen yhteistyöhön. Gardbergin mielestä huoltovarmuus taataan vain huoltamalla hävittäjät kotimaassa.

Saab on jo keskustellut suomalaisten puolustusteknologian yritysten kanssa teollisen yhteistyön muodoista. Kyse on ehkä työpaikkojen säilyttämisestä. Suomessa on jo valmiina koneiden ylläpitojärjestelmä, mutta uusia työpaikkoja on vielä tässä vaiheessa vaikea luvata. Saab on valmis antamaan ilmavoimien käyttöön Gripenin eri järjestelmien lähdekoodin.

”Se on teollisen yhteistyön perusta. Meillä ei ole olemassa mustia laatikoita, joita kieltäisimme avaamasta. Pitää olla kyky jakaa teknologiaa ja tietoa”, Gardberg sanoo.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden Viikonvaihdesivuilta.

Lue lisää

Saab hehkutti uutta Gripen-hävittäjää – suomalaiset myös paikalla tutkimassa

Puolustusministeriön mukaan uusien hävittäjien määrä voi tarkentua 64:stä korkeintaan muutamalla

Lisää sissijoukkoja Hornetien korvaajiksi

Ruotsin puolustusministeri kannustaa Suomea kallistumaan Gripeniin: Valinta avaisi uusia mahdollisuuksia puolustusyhteistyölle