Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Kolumni

Arkkipiispa on keskiluokkaa

Jos arkkipiispa ei kuulu keskiluokkaan, niin mihin sitten?

Suomalaiset häpeilevät varallisuuttaan yhtä paljon kuin köyhyyttään, kertoi Yle Uutiset muutama päivä sitten. Johtopäätös perustui oikein Taloustutkimuksella tehtyyn selvitykseen suomalaisten asenteista varallisuudesta ja aiheista, joista ei haluta puhua julkisesti (Yle 1.10).

Selvä, jos Yle näin kertoi. 

Vai onko sittenkään?

Taloustutkimuksen puolesta asiaa kommentoinut tutkimuspäällikkö Juha Rahkonen luonnehti jutussa itseäänkin "keskivaikeasti suomalaiseksi". Hänen mukaansa 60 prosenttia suomalaisista ei halua puhua omasta taloudellisesta tilanteestaan julkisesti. Rikkautta ei haluta näyttää eikä köyhyyttä tunnustaa.

Rahkonen myös luonnehti enemmistöä meistä henkilöiksi, jotka juovat keskiolutta, ovat keskivartalolihavia, äänestävät keskustapuoluetta ja ovat muutenkin jotenkin "vaikeasti" keskimääräisiä. 

Vertaus oli tutkimuspäällikön mielestä kovasti hauska. Jotain omitusta siinä kuitenkin oli.

Entäpä, jos se ei olekaan totta?

Jospa suomalaisten asenteiden takana on sittenkin jotain muuta. Ehkä enemmistö suomalaisista hyvin toimeen tulevista kokee sittenkin empatiaa muita kohtaan, eikä halua tästä syystä alleviivata menestystään.

Jospa se onkin ihan vain tolkkua käytöstä ottaa tämä asia huomioon. Ja mikä vielä shokeeraavampaa? Ehkä leveilystä pidättäytyminen onkin osoitus hyvästä itsetunnosta, jota suomalaisuuteen liian harvoin liitetään.

Suomalaiset ovat aiemman Taloustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan varsin tyytyväisiä tulotasoonsa, jopa suhteellisen alhaisissa palkkaluokissa. Talouden dynamiikan kannalta tätä voi pitää myös ongelmana. Jos lisäansiot eivät kiinnosta, talous ei kasva ja sen mukana monet yhteiskunnan rahoituksen kannalta tärkeät dynaamiset vaikutukset jäävät syntymättä.

Mikäli ajatellaan, että tyytyväisyys olisi jonkinlainen elämän lopputuote, suomalaiset ovat saattaneet oivaltaa jotain amerikkalaisia tai vaikkapa kiinalaisia paremmin. Raha ja oma talous eivät ehkä sittenkään ole meille niin olennaisia, kuin monet talousteoreetikot toivovat.

Samassa jutussa oudoksuttiin myös sitä, että arkkipiispakin katsoo kuuluvansa keskiluokkaan. Mihin tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa korostavan Kari Mäkisen sitten pitäisi kuulua?

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja talouskasvun edellytys on ollut se, että suurin osa kansasta on vuosikymmenten aikana vaurastunut. Jos sitä halutaan kutsua keskiluokkaistumiseksi, niin hyvä on. Länsimaista tai vaikkapa ruotsalaisen yhteiskunnan luokkarakennetta harva suomalainen muutenkaan tänne kaipaa.

Tämä saattaa siitä huolimatta olla edessä. Ongelmana on meilläkin kehitys, jossa menneiden vuosikymmenten sosiaalista nousua ja elintason kohenemista ei ole enää kaikille luvassa.

Hyvin toimeentulevien ja kehityksestä pudonneiden välinen kuilu alkaa uudelleen kasvaa. Eri sosiaaliluokkien elinpiirit, asuinalueet, kouluttautumisen mahdollisuudet erkaantuvat. Tämän myös Yle jutussaan oivalsi. 

Olisi kaikkien etu, jos tolkkua suomalaista elämänasennetta löytyy mahdollisimman monelta keskivartalolihavalta keskiolutta juovalta keskustalaiselta, vihreältä tai vaikkapa demarilta. Ja kaikilta muiltakin.

Kansan kahtiajakoa on syytä kavahtaa, ajoissa.

Lue lisää

Selvitys ei puollatyöpaikkojen siirtoa

Vartiainen onoikealla asialla

Kirja-arvio: Identiteettikysymykset ovat Suomessa suurimmaksi osaksi akateemista tuontitavaraa

Arkkipiispa Mäkisen vetämä arviointiryhmä: Korona paljasti hyvinvoinnin murtumakohtia – "Yhteiskunnan selviytyminen riippuu kaikista heikoimmista"