Kolumni

Viestintä kuntoon ennen kohuja, niin ei tarvitse pyllistellä kenellekään

Sosiaalisessa mediassa julkaistusta valokuvasta alkoi mylly, joka päättyi vakuutusyhtiön anteeksipyyntöön. Tarkoittaako se, että kyseinen yhtiö lopettaa kaikkien metsästysharrastukseen liittyvien tapahtumien tukemisen?

Häijään pienpetopyyntikilpailu on saanut oman 15 minuuttiaan julkisuudessa. Sen verran aiheeseen on pakko palata, että kannustaisin kaikkia yrityksiä hoitamaan viestintästrategiansa kuntoon.

Häijään kilpailuun liittyen nostettiin nimeltä mainitsematon vakuutusyhtiö tikun nokkaan, kun joku huomasi jostain valokuvasta yhtiön nimen ja logon palkintopussukassa.

Sosiaalisessa mediassa alkoi tägäily. Pienpetopyyntiin sekä kilpailuun karsaasti suhtautuneet henkilöt halusivat yhtiöltä kannanoton, miksi se on sponsoroinut eläinten tappokilpailua. Moni uhkaili lopettavansa asiakkuutensa yhtiöön.

Emoyhtiön Twitterissä pahoiteltiin osallisuutta tapahtumassa. Samassa twiitissä luvattiin tarkentaa ohjeistusta ja toimintatapaa. Yhtiön mukaan tapahtuman kilpailullisuus on tuonut erityisen paljon palautetta.

Tämä samainen yhtiö on solminut Suomen riistakeskuksen kanssa vakuutussopimuksen metsästäjien ryhmävakuutuksesta. Eli jokaisen vuosittain metsästyskortin lunastavan metsästäjän lakisääteinen vakuutus on tältä yhtiöltä.

Nyt kiinnostaa, tarkentaako yhtiö siis ohjeistusta ja toimintatapojaan ylipäätään metsästykseen liittyen. Aiotaanko metsästysharrastukseen liittyvien tapahtumien tukeminen ja sponsorointi lopettaa kokonaan vai arvioidaanko sponsorointia tapahtuma kerrallaan?

Olisi ollut ryhdikästä, jos yhtiö olisi kertonut olevansa suomalaisten metsästäjien vakuuttaja mutta että pienpetojen pyynnissä kilpaileminen oli asteen verran liian rajua toimintaa yhtiön sponsoroitavaksi.

On täysin ymmärrettävää, että pienpetopyyntitapahtuma, missä saaliiksi saatavia eläimiä pisteytetään ja joukkueet kilpailevat saalismäärässä keskenään, aiheuttaa joissain ihmisissä kauhistelua. Siitä on helppo saada vahvistusta niille ajatuksille, joiden mukaan metsästäjät ovat verenhimoisia tappajia.

Mutta sitä en ymmärrä, että isoilla yhtiöillä on lukuisa joukko viestintäihmisiä töissä ja silti harvoin mihinkään ollaan oikeastaan varauduttu. Kaikki tilanteet tuntuvat tulevan yllättäen ja pyytämättä. Sitten pahoitellaan vuolaasti, vaikka samalla, kun kumarretaan yhteen suuntaan, pyllistetään toiseen.

Kaikki tilanteet tuntuvat tulevan yllättäen ja pyytämättä.

Lue lisää