Kolumni

Jos koronaepidemia johtaisi elintarvikepulaan, tervehtyisivätkö suomalaiset?

Korona saa suomalaiset hamstraamaan. Kuubassa 1990-luvun elintarvikepula johti siihen, että diabetes, sepelvaltimotaudit ja aivohalvaukset vähenivät.

Kilo jauhelihaa, 700 grammaa broilerinsuikaleita, neljä pussillista pakastepelmenejä ja pari pussillista falafelpyöryköitä. Siinä ruokia, joita olen viime päivinä ruokakaupoista kotiin kantanut. Syötäväksi ruuat eivät suinkaan ole, vaan pistän ne varastoon. Koronaviruksen leviäminen on herättänyt sisäisen survivalistini.

Samalla on tullut mietittyä kaikenlaista. Onko mahdollista, että ruokakauppoja suljetaan koronan takia? Entä jos elintarvikkeista tulee oikeasti pulaa? Jos vastaus edellisiin on kyllä, muutama kilo lihaa kotipakastimessa tuskin auttaa pitkälle.

Puolitoista viikkoa sitten Maaseudun Tulevaisuuden koko toimitus määrättiin etätöihin. Pohjimmiltaan ruuan hamstraamisessa taitaakin olla kyse siitä, että ruuanlaitosta on nyt huolehdittava itse.

Hyvästi, lounaskuppiloiden ruokaisat salaatit ja maukkaat kastikkeet! Tämän kevään lounaslistalla on eineksiä ja kotiruuan tähteitä. Kastikevaihtoehtoja on kaksi: ketsuppi tai kermaviili. Kesken tiivistahtisen työpäivän on turha haaveilla edes perunoiden keittämisestä.

On mauttomassa kotiruuassa hyvätkin puolensa, terveydelliset. Ravintolaruuissa on turhan paljon suolaa, ja annoskoot ovat tarpeettoman isoja.

Jos koronaviruspandemia oikeasti vaikeuttaisi elintarvikkeiden saamista, voisi käydä yhtä hyvin kuin Kuubassa 1990-luvulla. Siellä ulkomaankauppa loppui kertaheitolla Neuvostoliiton romahdettua, ja maahan iski elintarvikepula – ei sentään nälänhätä. Kuubalaiset laihtuivat keskimäärin 5,5 kiloa. Samalla diabetes, sepelvaltimotaudit ja aivohalvaukset vähenivät. (HS 12.1.2020)

Vakavalla aiheella ei saisi vitsailla, mutta viiden kilon painonpudotus tuskin tekisi pahaa useimmille meistä.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.

Lue lisää