Kolumni

Uutiskommentti: Viisi kysymystä koronavirusepidemiasta Suomen hallitukselle ja THL:n johdolle

Miten koronaviruksen leviämistä kyetään Suomessa seuraamaan ja realistinen tilannekuva kriisissä säilyttämään, jos vain harvoja ja valittuja vakavia oireita saaneita ylipäätään testataan?

Koronaviruspandemia jyllää maailmalla yhä rajummin. Epidemia on saavuttanut myös Suomen.

Kansalaisten mieltä on viimeisen vajaan kahden viikon ajan askarruttanut useampikin seikka koskien sitä, miten koronavirusepidemiaa hallitaan ja pyritään suitsimaan Suomessa.

Itse olen journalistisessa työssäni pyrkinyt saamaan viime viikon aikana näihin kysymyksiin vastauksia Suomen hallituksen vastuuministereiltä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), melko heikoin tuloksin.

Ministeriöiden ja THL:n resurssit ovat tiettävästi pahasti kuormittuneet toimittajien, muiden yhteiskunnallisten toimijoiden sekä tavallisten kansalaisten kysymyksistä.

Poikkeuksellisessa tilanteessa kirjoitan kysymykseni taustaperusteluineen julkisesti auki tässä uutiskommentissani.

1. Miksi Suomessa on tähän mennessä testattu vain vakavia koronavirustartunnan oireita saaneita potilaita, kun maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksena on mahdollisimman laajojen ihmisjoukkojen testaaminen?

Suomen linja on herättänyt huomiota myös kansainvälisesti. Reuters uutisoi perjantaina, että THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen kyseenalaistaa Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjeet koronaviruksen testauksesta.

WHO on suositellut, että koronavirustestejä tehtäisiin niin monta kuin mahdollista.

Toistaiseksi Etelä-Korea on onnistunut koronavirusepidemian taittamisessa parhaiten. Siellä keskiössä on ollut massiivinen testaus- ja seurantaohjelma.

THL:n Salminen kommentoi lisäksi Helsingin Sanomille torstaina, ettei Suomi aio siirtyä laajamittaiseen testaukseen. Vaikka testejä jäisi yli, kriteerien ulkopuolisia henkilöitä ei testata.

Testikapasiteetin lisäämisellä vain varmistetaan, että sairaalahoitoa tarvitsevat ja terveydenhuollon henkilökunta voidaan aina tarvittaessa testata.

”Testi ei ole hoitokeino”, Salminen kommentoi.

Perjantaina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin ilmoitti hallituksen koronavirusepidemiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa, että testejä lisätään lähipäivinä runsaasti.

THL ja hallitus, mitä strategiaa Suomessa noudatetaan koronavirustestaamisissa?

Testaamisista juontuu myös seuraava jatkokysymys.

2. Miten koronaviruksen leviämistä kyetään Suomessa seuraamaan ja realistinen tilannekuva kriisissä säilyttämään, jos vain harvoja ja valittuja vakavia oireita saaneita ylipäätään testataan?

THL:n ja hallituksen mukaan koronavirustartuntojen todellinen määrä Suomessa on jopa monikymmenkertainen todettuihin tartuntoihin verrattuna.

Miten Suomen poliittinen johto kykenee säilyttämään realistisen tilannekuvan kriisissä, jos vain vakavista koronavirusoireista kärsiviä ja terveydenhuollon henkilökuntaa testataan?

Eikö mahdollisimman kirkkaan ja ajantasaisen tilannekuvan säilyttäminen olisi täysin olennaista, jotta epidemiaa kyettäisiin tehokkaasti torjumaan maantieteellisesti laajan maan kaikissa kolkissa?

3. Miksi WHO:n ja THL:n arviot koronavirusepidemian laajuudesta ja tehohoidon tarpeesta Suomessa vaihtelevat suuresti?

Muun muassa kansanterveyslaitoksessa (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) pitkän uran tehnyt ja riskinarviointiin erikoistunut professori Matti Jantunen on kritisoinut THL:n tilannearviota koronavirusepidemian osalta.

Jantunen ihmettelee THL:n alhaisia riskinarvioita verrattuina esimerkiksi WHO:n tai Lontoon Imperial Collegen arvioihin.

Pahimpina päivinä THL:n alhaisimmassa arviossa Suomessa tarvittaisiin noin 1 100 tehohoitopaikkaa. Imperial Collegen laskelman mukaan paikkoja tarvittaisiin 19 000 ja WHO:n mukaan yli 50 000 paikkaa.

Erilaisia arvioita tehohoidon tarpeesta on tarkasteltu myös muun muassa tässä Helsingin Sanomien artikkelissa.

Miksi THL:n tekemä arvio tehohoitoa tarvitsevien määrästä Suomessa poikkeaa näin suuresti muista arvioista?

4. Aletaanko ihmisten liikkumista rajoittaa, alueita eristää ja ravintoloita sulkea?

Vaikka hallitus on antanut vahvoja suosituksia välttämään ihmiskontakteja ja turhaa liikkumista julkisella paikalla, eivät kaikki selvästikään näitä kehotuksia Suomessa syystä tai toisesta noudata.

Jos kehotukset ja valistus eivät riitä muuttamaan ihmisten käyttäytymistä riittävästi, aletaanko liikkumista rajoittaa ja kokonaisia alueita eristää? Suljetaanko ravintolat ja baarit?

Kuinka kaukana kovemmista keinoista nyt ollaan? Mitä kriteereitä seuraamalla hallitus tekee päätöksensä lisärajoituksista?

5. Viides ja viimeinen kysymys on moniosainen. Se tiivistyy siihen, riittääkö tehohoidon kapasiteetti Suomessa, kun epidemian huippu saavutetaan?

Koronaviruksen epidemiahuipun oletetaan häämöttävän kuukauden tai parin päässä.

Miten Suomessa varmistetaan, että tehohoidon kapasiteetti ei ylikuormitu?

Ministeri Kiurun mukaan tehohoitopaikkojen määrä kaksinkertaistetaan Suomessa nykyisestä viidestäsadasta tuhanteen. Riittääkö tämä?

Kuinka nopealla aikataululla lisää tehohoitopaikkoja saadaan rakennettua?

Entä mikä on tämänhetkinen tilanne hengityskoneiden osalta? Voidaanko niitä tarvittaessa valmistaa Suomessa nopeasti lisää tai tuoda maahan?

Mikä on tilanne osaavan terveydenhuollon henkilökunnan saatavuuden osalta?

Tässä uutiskommentissa on viitattu seuraaviin uutisiin:

Reuters: Finnish health boss questions WHO coronavirus testing advice

BBC: Coronavirus in South Korea: How 'trace, test and treat' may be saving lives

HS: Suomi lisää korona­viruksen testauskapasiteettia, mutta ei ota testeihin lievä­oireisia: ”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta”, sanoo THL:n Mika Salminen

MT: "THL on johtamassa hallitusta hirvittävän pahasti harhaan, jos WHO:n arviot ovat oikeita" – emeritusprofessorin mukaan Suomen koronan riskinarvio on rajusti alakantissa

HS: Kuinka moni joutuu korona­viruksen vuoksi tehohoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansainvälisistä arvioista

Yle: Mistä kumpuaa kapina ja välinpitämättömyys koronarajoituksia vastaan? Näin terveyspsykologi ja kriisitutkija vastaavat

Kauppalehti: Tuhannet ihmiset ryntäsivät Lappiin – Nelostien liikenne ruuhkautui lauantaina Oulusta pohjoiseen

Kaleva: THL-johtaja Mika Salminen: Ko­ro­nae­pi­de­mi­aa voidaan meillä yhä seurata, testit eivät Suomesta lopu – "Epidemiahuippu häämöttää Suomessa vasta kuukauden parin päässä"

Lue lisää