Nuoria on turha enää moittia – nyt kaikki sukupolvet ovat osoittaneet kurittomuutensa - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Nuoria on turha enää moittia – nyt kaikki sukupolvet ovat osoittaneet kurittomuutensa

"Sukupolvien välinen jännite ei koske vain maaseutua, vaan uudet tavat ovat olleet kauhistus myös kaupungeissa."

Sukupolvien välinen jännitys on ikuista. Vanhemman sukupolven murheena on, mitä tuosta kurittomasta nuorisosta tulee. He eivät kunnioita vanhempia eivätkä perinteisiä tapoja. Eihän heille uskalla jättää taloa ja tavaroita saati valtiolaivan peräsintä. Kaikki menee ja tuho tulee.

Miniän ja anopin välinen suhde on perinteisesti kuvattu ongelmavyyhdiksi, josta ei hyvä seuraa. Nuori isäntä haluaa tehdä asiat omalla tavallaan eikä kuuntele vanhemman ja viisaamman neuvoja: Meillä on aina tavattu tehdä näin.

Sukupolvien välinen jännite ei koske vain maaseutua, vaan uudet tavat ovat olleet kauhistus myös kaupungeissa. Muun muassa Taavi Kassilan vuonna 1957 valmistunut elokuva Kuriton sukupolvi kertoo helsinkiläisen nuorison eli lättähattujen ja vanhemman sukupolven välisestä jännitteestä. Elokuva pohjautui Mika Waltarin näytelmään 1930-luvun nuorisosta.

Kuvaavaa sukupolvien väliselle kuilulle oli, että Kuriton sukupolvi äänestettiin vuoden 1957 suosituimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi. Yksi syy suosiolle taisi olla, että Elokuvatarkastamo määräsi elokuvalle ylimmän veroluokan ja se kiellettiin alle 16-vuotiailta. Syynä oli alkoholinkäyttö ja sitä seurannut moraaliton kevytkenkäisyys.

Sotien jälkeen sukupolvien välinen kuilu repesi erityisesti 1960-luvun lopulla lähes ylitsepääsemättömäksi. Osa nuorisosta suhtautui sodat kokeneisiin sukupolviin ja veteraaneihin jopa vihamielisesti. äärivasemmistolaiset kyselivät veteraaneilta: "Mitäs menitte sotaan." Tämä loukkasi ymmärrettävästi sodan kokeneita ja jälleenrakentamisessa ahertaneita sukupolvia syvästi.

Radikaalivaiheen huipentuma oli Vanhan ylioppilastalon valtaus marraskuussa 1968. Nuoriso halusi murtaa vanhan valtarakenteen. Myöhemmin radikaalit opiskelijat sopeutuivat yhteiskuntaan kohtuullisen hyvin. Heistä tuli muun muassa kansanedustajia, ministereitä, pankinjohtajia ja miljonäärejä. Vankkoja valtarakenteen tukipylväitä.

Kaikki varttuneemman sukupolven edustajatkaan eivät hätkähtäneet opiskelijaradikalismia. Silloinen pääministeri Mauno Koivisto totesi, anarkistiset ajatukset näyttävät mitä suurimmassa määrin olevan eräänlaisia ylensyöneiden yhteiskuntapiirien ilmavaivoja. Presidentti Kekkonen puolestaan kesytti radikaaleja nuorisopiirejä "lastenkutsuillaan".

Aivan samoin kuin muuallakin yhteiskunnassa politiikassa tapahtuu sukupolvenvaihdoksia. Ne ovat usein melko kipeitä. Eihän uudella sukupolvella ole kokemusta asioiden hoidosta. Jos heillä sattuisi olemaan jonkinlaisia ajatuksia, ne ovat vääriä ja radikaaleja.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitusta on epäilty monestakin asiasta. Suurimat ennakkoluulot nousivat siitä, että kaikki hallituspuoleen puheenjohtajat ovat naisia ja ministereinä noviiseja.

Parin viime viikon aikana hallitus on osoittanut, että siltä löytyy johtajuutta ja se pystyy tekemään ennen kokemattoman kovia päätöksiä. Asiaan tietenkin kuluu, että hallitusta moititaan liian kovista tai liian lepsuista päätöksistä. Kaikesta huolimatta hallituksen toimintaa täytyy arvostaa ja kunnioittaa.

Kurittomuus ei ole kadonnut mihinkään, vaan nyt sitä esiintyy kaikissa sukupolvissa. Vanhempi sukupolvi kapinoi koronakaranteenia vastaan, keski-ikäiset pakenevat varoituksista huolimatta mökeilleen ja nuoriso ei halua pysyä poissa baareista ja yökerhoista.

Melkoinen sukupolvikokemus.

Lue lisää

Suomessa 105 uuttaa koronatartuntaa – Tartuntojen lähde tiedossa Husin alueella vain murto-osalla

Maski suojaa myös maalla

Koronaepidemia kiihdyttää vauhtiaan – kansalaiset laistavat suosituksia maskien käyttämisestä

THL: Jos koronaepidemia etenee kiihtymisvaiheeseen, maskia suositellaan lukioissa ja ammattikouluissa