Kolme on joukosta poissa - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kolumni

Kolme on joukosta poissa

Kun Suomea pusketaan lamasta ylös, mukaan tarvitaan myös metsäteollisuus ja metsänomistajat. Ympäristöministerin omat voimat eivät tähän riitä.

Metsänomistajien ja muunkin maakuntien väen kannattaa olla tarkkana, kun tätä maata pusketaan koronakriisistä ylös. Ensimmäiset varoittavat merkit nykyisen hallituksen toimista nähtiin keskiviikkona, kun ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) nimitti työryhmän pohtimaan ilmaston kannalta kestäviä toimia talouden jälleenrakentamisessa.

Ryhmän kokoonpano on mielenkiintoinen. Puheenjohtajina ovat kiertotalouteen keskittynyt ilmastoasiantuntija Mari Pantsar Sitrasta ja kansliapäällikkö Hannele Pokka (kesk.) ympäristöministeriöstä. Edustajia työryhmään ovat saaneet muun muassa luonnonsuojelujärjestö WWF, Energiateollisuus, Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntaliitto ja Metsähallituksen ympäristöosasto.

Sen sijaan kolme, kenties keskeisintä, toimijaa on joukosta poissa.

Metsäteollisuus ihmetteli syrjäyttämistään tuoreeltaan kovimpaan ääneen. Kulmat ovat tuimasti koholla myös Simonkadulla. Suomalaisia metsän- ja maanomistajia edustavaa MTK:ta ei kelpuutettu pohtimaan maa- ja metsätalouden kehittämistä kestävällä tavalla.

Huomiota herättävää on myös Metsähallituksen ylimmän johdon sivuuttaminen. Tuore pääjohtaja Juha S. Niemelä olisi ilman muuta kuulunut joukkoon mukaan. Metsähallituksen omistukset ovat niin isot, että se pystyy jo omin toimin vaikuttamaan asioihin koko maan näkökulmasta vaikuttavalla tavalla. On erikoista, jos pääjohtajan asiantuntemusta tässä asiassa ei haluta käyttää hyväksi.

Maa- ja metsätalouden osaamista ryhmässä edustaa lähinnä entinen OP-ryhmän pääjohtaja, maatalouden selvitysmies ja savolainen metsänomistaja Reijo Karhinen. Millä mandaatilla hän ryhmässä toimii, on epäselvää.

Jos vihreiden johto ihmettelee sitä, miksi se on jatkuvasti maan- ja metsäomistajien hampaissa, katse kannattaa kääntää Krista Mikkosen toimintatapaan. Jos alan keskeisiä toimijoita ei oteta porukkaan mukaan, se tarkoittaa, ettei heillä uskota olevan asialle mitään annettavaa.

Suomen 600 000 metsänomistajaa ja lähes 50 000 maataloustuottajaa ovat toimien kohde. Näistä toimista päättävät muut kuin he itse!

Myös hiilen sitomisen ja ekologisen maa- ja metsätalouden kannalta asia menee nyt vaikeaksi.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on varmasti tärkein asia, johon hallitus ja sen seuraajat koronan jälkeen paneutuvat. Asia on täysin selvä myös vastuullisille maataloustuottajille, metsänomistajille ja alan teollisuudelle, joiden tuotannollista panosta tarvitaan kipeästi, kun Suomea elvytetään koronan aiheuttamasta lamasta.

Suomalainen metsätalous kestää hyvin kansainvälisen vertailun myös ilmastopolitiikan näkökulmasta. Ero kansainvälisiin kilpailijoihin todennäköisesti vain kasvaa, kun koronasta pyritään eri puolilla maailmaa nousemaan. Monia metsäteollisuuden tuotteita kannattaa tehdä juuri Suomessa. Samalla metsien kasvua on mahdollista kiihdyttää entisestään.

Kun Suomea pusketaan lamasta ylös, se vaatii johtajuutta. Jälleenrakentajan viittaa tarjotaan nyt vaikkapa elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.), valtiovarainministeri Katri Kulmunille (kesk.) tai pääministeri Sanna Marinille (sd).

Mikkonen oli asiassa nopea, mutta koko maan lamasta nostamiseen se ei riitä.

Lue lisää

Edunvalvonta on vaikea laji

Hallitus kannattaa EU:n 30 prosentin suojelutavoitetta

Karjanlanta ideologisessa hyötykäytössä

Luonnonsuojelu on politisoitunutta