Kolumni

Business-eliitti tunki tukijonoon

Kun suomalainen business-eliitti asettuu valtion tukijonoon yhdessä eläkeläisten, työttömien ja sairaiden kanssa, jälki on karua.

Kun hätä on suurin, myös riskeillä on taipumus toteutua. Tämän on huomannut nyt suomalaisten yritysten ykköspelastajaksi noussut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Kovin hyvin alku ei ole sujunut edes Toholammin miehen omasta mielestä. Erityisesti Business Finland -nimisen organisaation kautta jaetut toimintatuet ovat saaneet kansan haukkomaan henkeään.

Jo pelkästään avustusorganisaation nimi nostaa monelle vappusatasista unelmoineille eläkeläisille niskavillat pystyyn. Epäoikeudenmukaisuuden kyynel saattaa herahtaa silmäkulmaan. Useiden julkisuudesta tuttujen henkilöiden omistamien yritysten saamat 100 000 euron tuet tulevan toiminnan suunnitteluun kuulostavat karmealta. Joissakin tapauksissa ne saattavat sitä ollakin.

Kun suomalainen business-eliitti asettuu valtion tukijonoon yhdessä eläkeläisten, työttömien ja sairaiden kanssa, jälki on tällaista. Asiaa ei helpota se menneiden vuosien korskeus, jolla elinkeinoelämä on julkiseen hyvinvointiin suhtautunut. Kovin luontevasti nöyryys ei vieläkään suju.

Lintilän tilannekuva Suomen talouden syöksystä on, ikävä kyllä, oikea. Hänen mukaansa talous laskee kuluvana vuonna kaksinumeroisen luvun (MT 18.4.). Lomautusten ja tulevien irtisanomisten määrä on hirveä, ellei elinkeinoelämän tervettä osaa pelasteta.

Ministerin pelastustoimien tavoite on oikea, sille pitäisi vain saada kansan tuki. Lintilä vetikin tiistaina Business Finlandin osalta hätäjarrua ja lupasi erityistarkastuksen ehkäistäkseen epäilyjä tukien väärästä suuntautumisesta. Toimi on oikea, mutta vahinko on jo ennättänyt tapahtua.

Myös osa yrityksistä on päättänyt maksaa tukensa takaisin, vaikka niillä olisi siihen oikeuskin. Tätä on syytä kunnioittaa, mutta niiden vastuulla verovarojen huono käyttö ei ole. Palvelun järjestäjän on vastattava sen toimivuudesta.

Kaikesta huolimatta elinkeinoministerin on jatkettava yritysten tukemista ja etsittävä keinot, joita kansa kunnioittaa. Arvonlisäverojen palautukset voisivat esimerkiksi olla näitä.

Tässä asiassa on kenenkään vaikea onnistua. Kovapintaisen Lintilän kanttia koetellaan vielä monta kertaa.

Myös keskustan näkökulmasta tulevien kuukausien vastuunkanto on katkeraa aikaa. Kun kansanrintamahallitusta muodostettiin, puolueen johto tiesi joutuvansa kantamaan päävastuun talouden hoitamisesta.

Näin tilanne on edelleen. Ongelmien mittaluokka vain kasvaa moninkertaiseksi. Puolueen on tämä vastuu kannettava. Jos yritysten tukitoimien perusteluissa kansalaisille epäonnistutaan, vaarassa on kuitenkin koko hallituksen toimintakyky.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus onnistui koronakriisin alkuvaiheessa hyvin. Peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) kompurointi suojavälineiden ja kriisiviestinnän osalta saattaa saada vielä suomalaisilta horjuvaa ymmärrystä, mutta kriisin jälkiseuraamusten maksattaminen kansalla oikeudenmukaisesti on poliittisesti huomattavasti vaikeampaa.

Kriisi on poikkeuksellinen, eikä varmoja vastauksia epidemiasta ja sen seurauksista ole ollut kenelläkään.

Tämä on hyvä muistaa, kun poliittisia syyllisiä lähivuosina etsitään.

Lue lisää

Hallituksen on määrä antaa tänään lakiesitys uudesta maahantulomallista

Maakunnat tarvitsevat yhä puolustajansa

Yle uutiset: Maahan tulevien pakollisiin terveystarkastuksiin muutoksia Lapissa: kahden viikon takaisella koronarokotteella vapautuu testistä

Kasvua ilman keskittämistä