Kolumni

Lisääkö tieto työmarkkinoista työllistymistä? Kokeilemalla se selviää

Muuttaako tieto eri ammattien työnäkymistä sitä, miten lukiolainen valitsee koulutussuuntansa? Entä lisääkö tieto työmarkkinoista työttömien työllistymistä? Näitäkin kysymyksiä voidaan selvittää kokeilemalla.

Kokeiluissa ideana on, että koeryhmälle annetaan vaikkapa työmarkkinoista tietoa, jota kontrolliryhmä ei puolestaan saa. Jälkikäteen katsotaan, vaikuttiko tieto. Eli onko koeryhmä esimerkiksi työllistynyt keskimäärin paremmin kuin kontrolliryhmä.

Tällaiset kokeilut tiedon tarjoamisen vaikutuksista ovat yleistyneet maailmalla. Usein ne ovat kustannuksiltaan alhaisempia ja toteutukseltaan helpompia kuin vaikkapa eri politiikkatoimien vaikuttavuutta mittaavat kokeilut.

Saksassa työmarkkinatiedon tarjoamisella on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia työttömien työllistymiseen ja ansioihin. Tosin vaikutukset olivat melko pieniä.

Skotlannissa puolestaan internetin hakukoneen avulla tarjottu tieto vaihtoehtoisista ammateista ja niissä avoimena olevista työpaikoista sai alun perin kapeasti uutta työtä etsineet työttömät laajentamaan työnhakuaan. Heillä työhaastattelujen määrä kaksinkertaistui verrattuna kontrolliryhmään.

Myös Suomessa on selvitetty työmarkkinatiedon vaikutusta lukiolaisten koulutusvalintoihin.

Tarjotun tiedon ei havaittu vaikuttavan oppilaiden varsinaisiin koulutusvalintoihin, mutta pienellä ryhmällä oppilaita tieto muutti vallitsevia käsityksiä ja siten koulutussuunnitelmia. Usein pelkän tiedon tarjoaminen ei riitä, vaan sen rinnalle tarvitaan yksilöllistä ohjausta.

Suomessa on tehty viime vuosina muitakin tiedon tarjoamiseen pohjautuvia kokeiluja. Ne ovat liittyneet esimerkiksi takuueläkkeiden hakemiseen, yrittäjien veromenettelyihin sekä lääkäreiden lääkkeiden määräämiseen.

Kokeiluja voitaisiin hyödyntää enemmän poliittisen päätöksenteon tukena, sillä hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla kokeilulla voidaan säästää julkisia varoja ja lisätä politiikan tehokkuutta.

Tässä on oltava kuitenkin tarkkana. Kokeiluissa kaiken perusta on aidosti vertailukelpoinen kontrolliryhmä eli se, johon koeryhmää lopuksi verrataan. Jos kokeilu on puutteellisesti suunniteltu, luotettavaa vaikutusarviointia ei voida tehdä. Valitettava esimerkki näyttää olevan ensi vuoden alussa käynnistyvä kuntakokeilu.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti.

Lue lisää

Menestyksen elinehto

Perusopetuksen tulevaisuuteen uusia näkökulmia

Oma ja niiden muiden elintaso

"Palkankorotuksiin puuttumalla ei Suomessa pelasteta yhtään paperikonetta"